Kun biisi on hyvä, se toimii vaikka leirinuotiolla tai suihkussa laulettuna. Nyt on kahdesta Anssin kappaleesta levytetty rautalankaversiot. Albumi Rautalankaa – JEES! sisältää kappaleet Karhusaari ja Kaatuneiden muistolle. Kyselimme Anssin biisit versioineelta Jukka Kinnuselta hankkeen taustaa.
Mitä on rautalanka?
Rautalanka on suomalainen nimitys 1960-luvun alussa syntyneelle kitarainstrumentaalimusiikille. Ulkomaisista bändeistä kuuluisimmat ovat varmaankin the Shadows ja the Ventures. Suomalaisista kuuluisin on ehkä The Sounds, jonka kappaleet Emma ja Mandchurian Beat olivat aikansa hittejä.
Rautalankaa voisi kutsua oman aikansa punk-musiikiksi. Se oli ensimmäistä nuorten nuorille tekemää musiikkia. Lähes kuka tahansa saattoi perustaa yhtyeen ja instrumentteja rakenneltiinkin usein itse. Soolokitaran soundi on puhdas ja yleensä efektinä käytetään nauhakaikua ja vibrakampea.
Kahdeksankymmentäluvulla rautalanka koki Suomessa uuden tulemisen, kun Topi Sorsakoski ja Agents muokkasivat vanhoista klassikkosävelmistä uusia sovituksia rautalankasoundeilla maustettuina.
Mikä on oma suhteesi rautalankaan?
Aloitin kitaransoiton opettelun alle kouluikäisenä kuuntelemalla levyjä ja yrittämällä soittaa niiden mukana. Instrumentaalimusiikkina rautalanka sopi hyvin kitaransoiton harjoitteluun ja vaatimattomillakin taidoilla pystyi soittamaan joitakin kappaleita. Toki myöhemmin olen huomannut, että yksinkertaisilta kuulostaneet kappaleet eivät välttämättä niin yksinkertaisia olleetkaan.
Rautalanka vaatii mielestäni aika paljon sävellykseltä, koska kappale pelkistyy pääosin melodiaan. Hienoa on mielestäni, että musiikkia tehdään kappaleen ehdoilla. Voidaan soittaa hyvin yksinkertaisesti tai olla soittamatta, jos se palvelee kappaletta. Kyse on enemmän soittajan tyylitajusta ja tulkintakyvystä kuin sorminäppäryydestä.
Miten Rautalankaa – JEES! -levy sai alkunsa?
Se sai alkunsa rautalanka.org -keskustelufoorumille lähetetyistä musiikkinäytteistä. Foorumin jäsenillä on ollut tapana lähetellä toisinaan linkkejä kotiäänityksiinsä, muiden foorumilaisten arvioitaviksi. Eräälle kustannustoiminnassa mukana olevalle foorumilaiselle heräsi ajatus, että näitä näytteitä voisi kerätä levyksi asti. Oikealle levylle pääseminen on varmaan kaikkien harrastajamuusikoiden haaveita, joten halukkaita ilmoittautui heti projektiin mukaan.
Kappaleita viimeisteltiin keväällä ja lopuksi ne annettiin ammattilaisten masteroitaviksi. Levyt painettiin kesällä ja heinäkuussa kaikki olikin sitten valmista.
Miksi halusit levylle Anssin kappaleita?
Anssin sävellykset, tekstit, kitaransoitto ja laulu ovat kokonaisuus, jossa parhaimmillaan kaikki palaset tuntuvat loksahtaneen paikoilleen. Kappaleet sopivat myös hyvin soitettaviksi niin akustisella kuin sähkökitarallakin.
Olen seurannut myös aktiivisesti Anssin keskustelufoorumia, joten kun noita ensimmäisiä ääninäytteitä tein, ajattelin iskeä tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Eli noilla voisi sitten ”ilahduttaa” sekä Rautalanka- että Anssi Kela -foorumia. Levyn teostahan ei tuolloin ollut vielä mitään suunnitelmia. Myöhemmin kun levyä alettiin tehdä, ajatuksena oli, että uusien kappaleiden tekeminen rautalangaksi on mielekkäämpää kuin vanhoja rautalankaklassikoiden uudelleen lämmittely.
Miksi juuri kappaleet Kaatuneiden muistolle ja Karhusaari?
Karhusaari oli helppo valinta, koska se on varsin melodinen kappale. Lisäksi Anssin kitarointi alkuperäisessä versiossa on jo mielestäni silkkaa rautalankaa.
Toisen kappaleen valitseminen oli vaikeampaa. Minulla olikin jo demoversiot myös Älä mene pois, Huoneessa ja Kipinöitä-kappaleista. Päädyin lopulta kuitenkin nopeampitempoiseen Kaatuneiden muistolle -kappaleeseen. Siihen tuntui sopivan myös hyvin Pulp Fiction -elokuvasta tutun Misirlou-kappaleen tyylinen alkuriffi.
Millaista oli rautalankaversioiden tekeminen Anssin kappaleista?
Anssin kappaleissahan sanat ovat merkittävässä osassa, joten vaikeaa oli tietysti yrittää pitää mielenkiintoa yllä pelkän melodian avulla. Kaatuneiden muistolle -kappaleen rakenteen kanssa oli hieman ongelmia, koska sointukulku säkeistössä ja kertosäkeessä on osin sama. Lisäksi saadakseni kappaleen rautalankamittaan jouduin poistamaan yhden kertosäkeistön.
Miksi Rautalankaa – JEES! –levy kannattaa hankkia?
Jokaiselle Kela-fanillehan tämä on lähes pakollinen hankinta. 😉 Lisäksi levystä saa varsin monipuolisen kuvan rautalankamusiikista. Ja vaikka harrastuspohjalla liikkeellä ollaan, ei kyse ole mistään tunkkaisista kellarinauhoituksista vaan äänenlaatu on puitteisiin nähden erinomainen.
***
Jukka Kinnunen soittaa nykyään Lakeuden Kuu -orkesterissa, joten Anssin kappaleiden rautalankaversioita saattaa kuulla keikoillakin. Orkesterin kotisivujen palauteosion kautta voi myös tilata Rautalankaa – JEES! -levyä.