Ensimmäisestä Anssin soolouran keikasta Sodassa 31.10.2000 on tullut kuluneeksi tasan kymmenen vuotta. Harhaa.com juhlistaa merkkipäivää niputtamalla yhteen raporttiin mahdollisimman kattavasti koko vuosikymmenen keikat. Alta löydät kootut keikkafaktat, mutta voit hypätä myös suoraan Anssin haastatteluun tai tempautua kuvakavalkadin mukana aikamatkalle.
Keikkafaktaa 2000-2010
– Anssi Kela -bändissä soittavat Anssin itsensä lisäksi Antti Karisalmi (basso), Ville Kela (kitara), Kelly Ketonen (rummut) ja Saara Metsberg (koskettimet). Bändin jäsenistö vakiintui kesän 2001 aikana.
– Alun perin Anssin bändissä oli kaksi rumpalia. Alkuperäisessä kokoonpanossa rumpuja soittivat Ville Kela ja Jani Auvinen. Jo parin kuukauden jälkeen Janin tilalle tuli Kelly Ketonen. Ville ja Kelly soittivat rumpuja yhdessä reilut 200 keikkaa. Toukokuussa 2004 Ville siirtyi kakkoskitaristiksi ja Kelly jäi ainoaksi rumpaliksi.
– Kosketinsoittaja Anna Kuoppamäki oli mukana Anssin keikoilla vajaan kolmen kuukauden ajan keväällä 2001. Himos Festivalin klubilla 23.6.2001 Saara Metsberg aloitti kosketinsoittajana. Tuolloin Anssin bändi soitti ensimmäistä kertaa nykykokoonpanossaan.
– Anssi on keikkaillut paljon myös soolona, jonkin verran bändistä koottuna triona 2009-2010 ja satunnaisesti lukuisissa muissa kokoonpanoissa, joskus kiertänytkin muutamia keikkoja näiden erikoiskokoonpanojen kanssa, esim. Greetings From New Jersey (2003) ja Ile Kallio & Vierailevat Solistit (2009).
– Ensimmäisen soolouransa keikan Anssi soitti bändeineen (Ville, Antti ja Jani) helsinkiläisen ravintola Sodan alakerrassa, Radiomafian Hyvää ja kaunista -livelevyn julkaisutilaisuudessa 31.10.2000. Keikka oli vain kolmen biisin mittainen, ohjelmistossa ainakin Kaksi sisarta ja Mikan faijan BMW.
– Anssin pääinstrumentteja keikoilla ovat oman äänen lisäksi Martin- ja Gretsch-kitarat. Huuliharppu on usein myös mukana. Omista kitaroista keikkakäytössä ovat lisäksi olleet ainakin Stratocaster ja Telecaster. Keikoilla Anssi on esitellyt taitojaan myös monien muiden instrumenttien parissa, joista erikoisimpina kenties punaiset tiskiharjat rummutuksessa (6.4.2006) ja oskillaattori (6.10.2010).
– Kymmenen vuoden aikana 31.10.2000-7.10.2010 Anssi on soittanut 375 viralliseksi keikaksi luokiteltua esitystä, lisäksi lukuisia yksityistilaisuuksia, suljettuja tv-esiintymisiä ym. luetteloimattomia keikkoja.
– Eniten väkeä keikalla on ollut todennäköisesti Kaivopuiston ilmaiskonsertissa Helsinki-päivänä 12.6.2001, jossa Anssi nousi lavalle viimeisenä esiintyjänä. Artistin omin sanoin: ”Kaivopuiston mäkihän oli ihan mustanaan tuulettelevaa porukkaa! Mä en siinä vaiheessa tajunnut, että mistä on kyse, vaan katselin ympärilleni, että onko joku Jasper Pääkkönen tullut lavalle samaan aikaan.”
– Keikkapaikoista on moneksi: Nummelan Pesäpallokentän rekkalavalta komeisiin Finlandia- ja Sibeliustaloihin, suorasta Jyrki I&I:sta Pyhätunturin Aittakuruun, pizzerian nurkasta puukirkon alttarin eteen, hotellien yökerhoista pohjanmaalaisiin tanssipaikkoihin perunajauhon sekaan, ruotsinlaivoilta Olympiastadionille, levykaupoista talkootyöllä järjestettyihin hyväntekeväisyystapahtumiin, sateisilta juhannusfestareilta saunalämpöisiin klubeihin.
– Keikoilla soitetuista biiseistä ei ole olemassa tarkkaa tilastotietoa, mutta eniten on ehditty tahkota Nummela-levyn (2001) hittejä Nummela, Mikan faijan BMW, Puistossa ja Kaksi sisarta sekä syksyllä 2001 singlenä julkaistua Millaa, joka lienee edelleen Anssin uran suurin hitti. Nummela ja Milla on todennäköisesti soitettu kaikilla vuosien 2002-2010 normaalimittaisilla keikoilla, Milla joskus kahdestikin. Kakkoslevyltä Suuria kuvioita (2003) keikoille jäi pysyväksi elementiksi hitti 1972.
– Vähiten livenä soitettu biisi on todennäköisesti Esko Riihelän painajainen (2001), jota ei Harhaa.comin tietojen mukaan ole koskaan soitettu systemaattisesti keikoilla. Muilta levyiltä vähiten soitettuja kappaleita ovat Ensilumi (2003) ja Huoneessa (2005). Aukio-levyn (2009) slovareita ja singlekokoelmalle (2010) levytettyjä uusia biisejä ei ole vielä ehditty soittaa kovin paljon.
– Muita keikkasettien kummajaisia ovat cover-kappaleet, Pekka ja Susi -yhtyeen tuotanto ja julkaisemattomat biisit. Erilaisia covereita Anssi on ehtinyt laulaa jo lähes sata. Pekan ja Suden biiseistä livenä on kuultu eniten Karhun elämää. Julkaisemattomista biiseistä tunnetuin on Murhaballadi.
– Anssin bändillä ei ole juurikaan ollut tapana treenata. Uusi biisi otetaan usein ohjelmistoon niin, että ennen keikkaa Anssi näyttää nopeasti miten biisi menee ja sitten soitetaan. Bändissä on riittävästi taitoa ja ideointikykyä, jotta tällaisella järjestelyllä ei jouduta täysin suohon, vaan uusia sovituksia syntyy lennossa. Biisien sovitukset elävätkin omaa elämäänsä levyversioihin verrattuna ja ovat aina hetkessä kiinni.
– Livemusiikkia on julkaistu virallisilla äänitteillä kokonainen levyllinen Singlet 2000-2010 -kokoelmalla (2010) sekä yksittäisiä kappaleita Rakkaus on murhaa dual-discillä (2005), Jennifer Aniston -singlellä (2005) ja Rakkaus on murhaa -singlellä (2006).
Anssin haastattelu
Mistä nautit eniten keikkailussa?
Musisointi on tietysti mukavaa, sitä vartenhan tätä tekee. Itse keikka on kuitenkin niin pieni osa kokonaisuutta, että jos nauttisin vain siitä ja vihaisin kaikkea muuta, niin hakeutuisin varmaankin muihin hommiin. Kyllähän keikkailussa on ennen kaikkea hienoa kavereiden kanssa kiertäminen ja oleminen. Kiertueella bändistä ja teknikoista muodostuu jengi, joka liikkuu tavallaan arjen ja yhteiskunnan ulkopuolella. Silloin kun yhteishenki on hyvä, niin sosiaalinen elämä tuollaisessa ryhmässä on aika lyömätöntä. Raskasta, mutta lyömätöntä.
Mistä bändi voi alkaa purnaamaan?
Ainakin siitä jos alan keikalla soittaa Money For Nothingia.
Oletko muistellut joitain keikkoja erityisellä lämmöllä vuosienkin jälkeen?
Kun alkaa muistella menneitä keikkoja, niin huomaa ensimmäiseksi sen, että itse asiassa hyvin harvalta keikalta muistaa yhtään mitään. Tämä ei omalta osaltani tietenkään johdu siitä, että erilaiset päihteet olisivat mädättäneet aivoni, vaan siitä, että olen soittanut Millan joitakin satoja kertoja, jolloin käy hankalaksi muistaa yksittäisiä kertoja. Muistot elävätkin enemmän keikkojen ympärillä; kaupungeissa, keikkabusseissa, taka- ja hotellihuoneissa. Tapahtumista lavalla ei yleensä vuosien päästä muista mitään, ellei sitten ole tapahtunut jotain todella outoa.
Joitakin juttuja on tietysti jäänyt pysyvästi mieleen. Esimerkiksi Elämä Lapselle -konsertti Olympiastadionilla vuonna 2001. Olihan se nyt aika päräyttävää, kun stadionillinen porukkaa huusi aivan järjettömän kovaa astuessani lavalle – sellaista ei ole tullut koettua sittemmin. Muistan kuinka tuohon esitykseeni osaa ottanut Alexandra Babitzin tuijotti minua lavan takana suu auki ja silmät pyöreinä kuullessamme sen aivan käsittämättömän mekkalan, joka alkoi juontaja Marco Bjurströmin huudettua nimeni.
Harmi vain, että itse keikka (kaksi biisiä) oli aika paska. Olisi mukavaa jos tuo muisto olisi myös siltä osin täydellinen.
Toisesta ääripäästä voisi mainita vaikka Semifinalin akustisen soolokeikan, jonka järjestin faneilleni vuonna 2002. Vähän porukkaa pienissä puitteissa ja mahtava tunnelma. Ei siis välttämättä tarvita stadionia ja kymmeniätuhansia ihmisiä. Joskus vähemmän on enemmän. (Itse asiassa yleensä vähemmän on enemmän.)
Hienoja keikkoja on onneksi ollut vuosien varrella niin paljon, ettei niitä kannata tässä ruveta luettelemaan.
Video: Puistossa @ Elämä Lapselle 2001.
Omituisimmat keikkapaikkasi?
Omituisimmat paikat ovat lähes järjestään erilaisissa yksityis- ja yritystilaisuuksissa, joita teen melko paljon ”virallisten” keikkojen ohella. Tällaisissa tilaisuuksissa voi joutua esiintymään esimerkiksi autokaupassa, yksityiskodin olohuoneessa, näkötornissa, rautakaupassa, eduskunnassa, kampaamossa… Eräs erikoisimmista keikkapaikoista oli tavallinen neuvotteluhuone SAK:n talossa, keskellä päivää. Lähtökohdat eivät tuolloin välttämättä enteilleet hyvää, mutta keikka oli lopulta fantastinen.
Jos yleisön annetaan toivoa biisejä, ensimmäinen toive on usein Milla tai Puistossa. Kyllästyykö hittien soittamiseen?
Kyllästyminen on ehkä väärä sana, mutta on kieltämättä totta, että aika harvoin Mikan faijan BMW:n soittaminen on itselleni keikan kohokohta. Hitteihin ei kuitenkaan kyllästy, kun näkee ja kuulee millaisen reaktion ne herättävät yleisössä. Olisin ajattelematon ja töykeä isäntä, jos esittäisin keikoillani ainoastaan kappaleita, jotka ovat itselleni juuri sillä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia. Niitäkin täytyy setissä tietysti olla, muuten homma alkaa tuntua huoraamiselta. Elävälle yleisölle esiintyminen on kuitenkin antamista ja saamista: jos ei halua antaa yleisölle sitä mitä se haluaa, niin tuskinpa siltä mitään saakaan.
Millä biisillä oma keikkasi lähtee liitoon?
1972 toimii yleensä aina, se on luultavasti suosituin kappaleeni keikoilla.
Keikoillasi näkyy kaikenikäisiä faneja pikkutytöistä vaareihin. Kuinka yleisösi saa sinut hymyilemään?
Hymy tarttuu. Jos katsomossa näkyy paljon nauravia naamoja, niin kyllähän ne alkavat nykiä omiakin suupieliä ylöspäin.
Millaisen keikkahaaveesi haluaisit toteuttaa?
Tällä hetkellä haaveena on lähinnä se, että tämä keikkahomma ottaisi taas hiukan tuulta siipiensä alle. Keikkoja on liian vähän. Tämä on hemmetin harmillista, koska keikkamme ovat tämänkin vuoden aikana olleet pääsääntöisesti erinomaisia. Ihmiset eivät vain jostain syystä tällä hetkellä löydä meitä. Tämä syö fiilistä, sillä tiedämme olevamme juuri nyt parempia kuin koskaan. Haluaisimme näyttää sen kaikille, mutta kalenteri ei vain täyty.
Samaa tosin valittavat tällä hetkellä hyvin monet muutkin: keikkatilanne on yleiselläkin tasolla tällä hetkellä aika vaikea – tuolla on paljon artisteja, bändejä ja muusikoita vailla hommia. Toivottavasti käyrät kääntyvät pian taas nousuun.
(Anssi vastaili kysymyksiin sähköpostitse 28.10.2010.)
Kuvakavalkadi
Viidenkymmenen kuvan otos Harhaa.comin keikkakuvista vuosilta 2001-2010 pienillä muisteloilla höystettynä.
Ankkarock 4.8.2001. Nummelan julkaisua seuranneena kesänä ja syksynä Anssia vietiin lujaa keikalta toiselle. Hänet ehdittiin buukata vain kaksille festareille: Ruisrockiin ja Ankkarockiin.
Nosturi 13.4.2002. Lokakuussa 2001 avattu Anssin keskustelufoorumi eli tuolloin kulta-aikaansa ja Nosturin ikärajattomalle keikalle järjestettiin ensimmäiset foorumin kokoontumisajot, jotta nimimerkit kohtaisivat myös naamatusten. Keikkapaikka oli hiukan vajaa, mutta eturivi sitäkin tiiviimmin kansoitettu.
Kaisaniemi Pop 8.6.2002. Kaunis sää ja hyvä musiikki houkuttelivat Helsingin keskustan puistoon suuren joukon ihmisiä. Anssi oli tullut bändeineen paikalle niin lennokkaasti, ettei ollut ehtinyt syödä aamupalaa saati lounasta. Fanin tuoma tomaatti tuli tarpeeseen.
Copacabana 20.7.2002. Anssi, Antti ja Kelly luikauttivat usein keikan lopuksi hauskan coverin The Ballad of Three Amigos. Tässä rekvisiitaksi on saatu myös hatut.
Ankkarock 4.8.2002. Anssi ja Antti kättelevät onnistuneen keikan jälkeen sekä kenties myös sen kunniaksi, että tiukka vuoden 2002 keikkakiertue on saatu onnellisesti päätökseen.
Ankkarock 4.8.2002. Bändin tukikohtana kiertueella toimi Sisu Horna -kuvioitu keikkabussi. Diiliin kuului reilusti näytemakeisia, joista Anssi salmiakin ystävänä nautiskeli. Nameja jaettiin joskus yleisöllekin.
Semifinal 8.10.2002. Anssi aiheutti shokkipaniikkikaaosinnostuksen foorumillaan ilmoittamalla, että hän järjestää foorumin 1-vuotissynttärit. Anssi esitti akustisina sooloversioina toivebiisejä ja harvinaisuuksia, joita ei edes osattu toivoa. Keikan päätteeksi Anssille luovutettiin pahvi-Gretsch, johon läsnäolijat olivat piirtäneet puumerkkinsä.
Semifinal 19.8.2003. Suuria kuvioita -albumin julkaisutilaisuus järjestettiin samassa paikassa vajaan vuoden kuluttua. Anssin tavaramerkki, kaksi rumpalia, tuntui jo varsin tavanomaiselta ratkaisulta bändin keikkakuvioissa. Aika ajoin Anssi soitteli keikoilla rumpusooloja yhdessä Villen kanssa.
Stockmann 29.8.2003. Levyn varsinaista julkaisupäivää juhlistettiin esiintymisellä Helsingin Stockmannin kosmetiikkaosastolla. Tunku oli melkoinen, samoin nimmarijono. Bassossa vieraili Ville Kela.
VR Makasiinit 4.9.2003. Anssi kävi tempaisemassa 1972:n MTV3:n suoran lähetyksen loppuun ja joutui ankaraan paperisilppusateeseen viimeisessä kertsissä. Mukana silpun keskellä vieraileva basisti Janne Joutsenniemi.
Itäkeskuksen Megastore 13.9.2003. Levykauppakeikan jälkeen jonotettiin artistin nimmaria. Anssi oli tusseineen aina yhtä aulis nimikoimaan huolella kunkin ihailijansa nimen korttiin oman nimikirjoituksensa viereen.
Tampere-talo 18.10.2003. Syksyllä 2003 bändi teki konserttisalikiertueen. Konserttisaleja varten oli mietitty oma ohjelmisto, jonka ensimmäinen puoliaika alkoi Anssin kosketinversioilla Kuolemattomasta laulajasta ja Kipinöistä.
Sirkus 13.11.2003. Antin tanssijalka alkaa vipattaa keikan jälkeen Robbie Williamsin Rock DJ:n tahdissa.
Feenix 4.12.2003. Joukko Turun keikalle saapuneita faneja oli hankkinut omakseen nipun jukebox-käyttöön tarkoitettuja Anssi Kela -vinyylisinglejä (mistä lie tukusta nekin tilattiin). Vinyylien kansipaperit loistivat valkoisuudellaan, joten asia oli korjattava pikimmiten. Anssi ja Antti kuvittivat kansia hyvän tovin. Tässä Antti piirtää näkemystään Millasta. Kuvat oli tarkoitus julkaista Harhaa.comissa, mutta joutuivat sensuuriin liian rivoina.
Piazza 26.6.2004. Juhannussunnuntain keikalla Tahkon idyllisissä maisemissa. Edellisenä syksynä ja kuluvana kesänä ajeltiin Kilroyn mainoslauseilla koristellulla bussilla. Myöhemmin samana vuonna bändi sai alleen bussin, jossa luki ”Old farts can go too”. Nilsiässä bändillä oli hauskaa ja hupi jatkui pitkällä kotimatkalla, jonka aikana valmistui mäkihyppyaiheinen viisu nimeltään Pystylähtö.
Tavastia 22.7.2004. Ville debytoi kakkoskitaristina toukokuussa 2004. Anssin mukaan vaihdos johtui siitä, että aikansa kaksia rumpuja kokeiltuaan bändi totesi, ettei se toimi.
Tavastia 22.7.2004. Anssi pisti pystyyn kilpailun: jos arvaat oikein kaikki 10 Tavastian keikalla vierailevaa tähteä, hän tarjoaa illallisen. Oikeaksi riviksi on kuvanottohetkellä varmistunut: Anna Kuoppamäki, Mikko Kuustonen, Martti Servo, Lasse Kurki, Pekka Gröhn, Pekka Kuusisto, Sipe Santapukki, Zarkus Poussa, Jonna Tervomaa ja Timo Rautiainen. Huti tuli!
Foxmanni 14.8.2004. Vetelissä järjestettiin samana viikonloppuna 15-vuotiaiden SM-yleisurheilukisat sekä Kemoran autoilukisat, joten Hotelli Foxmanni oli vinttiä myöten aivan turvoksissa. Bändi sullottiin hetekoineen sivuhuoneeseen kuin sillit suolaan. Kriisipalaverin jälkeen roudaus kuitenkin aloitettiin ja ilta kääntyi lopulta voiton puolelle.
Tuusulan kirkko 3.8.2005. Pekka Kuusisto ja Anssi soittivat yhteiskeikan Tuusulanjärven kamarimusiikkifestivaaleilla. Tässä ensimmäisen julkisen esityksensä saa kolmoslevyn nimibiisi Rakkaus on murhaa. Kuvan ottamishetkellä oltiin kappaleen lopukkeessa, joka on Pekan – siis säveltäjän – mukaan ”atonaalisinta paskaa ikinä”.
Pop Klubi 19.9.2005. Anssi pyydettiin sohvalle poseeraamaan tv-ohjelman kuvausten jälkeen. Ohjelmaa varten hän soitti akustisen Jennifer Anistonin ja pakollisena mutta omavalintaisena coverina varsin yllättävän kappaleen Vasten auringon siltaa.
Martinus 3.11.2005. Rakkaus on murhaa -albumin julkaisun jälkeen ollaan taas tien päällä. Edellisestä bändikeikasta oli ehtinyt vierähtää yli vuosi ja Vantaalle meni muutoinkin hiukan vaivainen joukkue. Etenkin Antti, joka oli kasvattanut parran! Tässäkin loppu hyvin, kaikki hyvin.
Rivoli 2.12.2005. Järvenpäässä tehdään soundcheckiä mahat pömpöllään maittavan ravintola-aterian jälkeen. Tältä maailma näyttää bändin miksaajan eli Amen valtakunnasta katsottuna. Ame viihdytti bändiä tämänkin keikan jälkeen kauniilla tarinoillaan tien päältä.
Rivoli 2.12.2005. Kello lähestyy kahtatoista ja Rivoli muuttuu vartin päästä kurpitsaksi, kun bändi nousee lavalle. Antti kommunikoi yli-innokkaiden fanien kanssa ja piirtää heille neliöitä. Anssi ja Kelly odottavat.
Tavastia 8.12.2005. Tavastian keikoille on usein kehitetty jotain spesiaalia. Tällä kertaa erikoisvieraana lavalle ryntää kitarateknikko Andy Jennifer Aniston -naamarissaan. Bändi ja yleisö repeilevät.
Tavastia 8.12.2005. Anssi vauhdissa. Keikan aikana hän mm. spiikkasi Älä mene pois -kappaleen hevityyliin huutamalla. Todellinen taidonnäyte säästettiin keikan loppuun, toiseen encoreen, jossa levylaulaja esitti Gretscheineen veret seisauttavan sooloversion Rva Ruususesta.
Awalon 11.2.2006. Puitteet olivat kamalat. Bändille oli annettu pizzerian keskelle kolme pientä koroketta, jotka toimittivat lavan virkaa. Saara ja Antti saivat seistä lattialla. Taustaa kiertävä ikkunaseinä piti sentään hartaimmat ihailijat poissa rumpalin niskasta. Livemusiikkia odottavaa yleisöä riivattiin desibelirajat ylittävällä kiihdytetyllä suomihumpalla puoli yhteen asti. Keikka oli silti parhaita ikinä!
Tulisuudelma 3.3.2006. Monitorimiksaaja Tero oli ideoinut keikoille uuden elementin, jokerikuoren. Viralliset jokerikuoret olivat hotellien logoilla varustettuja ja ne kuljetettiin vähintään panssaroidulla autolla keikkapaikkoihin. Kuori avattiin lavalla ja sieltä paljastui joku harvoin soitettu biisi bändin tahkottavaksi. Tulisuudelmassa bändi joutui tulikokeeseen, kun jokerikuoresta vedettiin Sormus. Anssi päätyi laulamaan ensimmäisen säkeistön kolmeen kertaan ja muu bändi nauroi itseään tärviölle.
Länkkäri 10.3.2006. Jälleen esimerkki siitä, että lavan pieni koko ei välttämättä tarkoita huonoa keikkaa. Länkkärin kapea L-lava mahdollisti ilmeiden vaihdon bändin jäsenten kesken sekä bändin ja yleisön välillä. Anssikin mahtui hiukan kääntymään kitaroineen ja hyppimään paikoillaan tasajalkaa. Kun kitarateknikko halusi lavalle, hänen piti vetää vatsa sisään ja asetella askeleensa tarkkaan.
Länkkäri 10.3.2006. Antin näkemys Anssin kitaransoiton sujuvuudesta. Keikkajuliste koristeltiin puoli kolmen tienoissa yöllä. Itse keikkakin kesti yli kahteen ja sekä bändillä että yleisöllä oli erittäin hauskaa.
Yyterin Kylpylähotelli 25.3.2006. Entisenä basistina Anssi tuntee edelleen tiettyä paloa tätä jaloa soitinta kohtaan. Tässä on kuitenkin ainut todiste siitä, että Anssi olisi joskus soittanut bassoa omalla bändikeikallaan. Syy kuvan skenaarioon tuntematon. Unohtuiko basisti kylpyyn?
Savoy 6.4.2006. Anssi avaa keikan tyylillä. Pukumies asteli lavalle ja alkoi laulaa Raikulipoikaa ilman säestystä. Sitten tulivat sambatytöt. Tämä Anssin ja Pekka Kuusiston yhteiskeikka Savoyssa televisioitiin. Keikan jälkeen yleisö sai herkutella artistien tarjoamilla mehulla ja pipareilla. Mahtavaa!
Kukkaisrock 4.8.2006. Bassomajuriakin pitää joskus ojentaa. Yleensä hän on se joka huomauttaa, että vire on epäkelpo tai tempo liian hidas.
Siuntio Sunplugged 5.8.2006. Helteinen kesäpäivä Siuntion piknik-konsertissa. Ile Kallion järjestämässä tapahtumassa esiintyivät Anssin lisäksi mm. Mikko Kuustonen ja Pentti Hietanen.
Heinola Sinfonietta Rock 19.8.2006. Koko joukkue on kukitettu maittavan konsertin päätteeksi. Yleisöä hemmoteltiin sinfoniaorkesterin säestämällä rockilla. Solistitkin silminnähden nauttivat kuunnellessaan omia kappaleitaan!
Kosketuksessa 13.11.2006. Ruotsinlauttana tunnettu Anssin massiivinen pedaalilauta on rantautunut Akun Tehtaalle. Näissä puitteissa alkaisi pian Anssin toistaiseksi pisin keikkarupeama, 2 tuntia 50 minuuttia ja 30 biisiä, vieläpä suurin osa yleisön toiveesta soitettuna. Koko komeus filmattiin, mutta vain osa esitettiin tv:ssä.
Belly 23.2.2007. Anssille on aina tuottanut hiukan päänvaivaa muistaa sanoja. Jo 2001 fanit uhkasivat – leikillään tosin – heittää häntä tomaateilla aina sanahutien kohdalla. Anssi on kertonut ilmiön johtuvan siitä, että hän keskittyy enemmän soittoon tai yleisön havainnointiin ja sanat tulevat selkärangasta, jos ovat tullakseen. Tässä kuitenkin pidetään pistokkaita Jipulle Harhaa-kappaleen sanoituksesta.
Semifinal 17.5.2007. Anssi bändeineen teki toukokuussa 2007 neljän keikan akustisen minikiertueen akselilla Helsinki-Rovaniemi-Helsinki-Tampere. Anssin sanoin: ”Sähkökitarat on jätetty kotiin, samoin massiivinen ääni- ja valokalusto, pyrotekniikka, videoseinä, pahvilohikäärme, Stonehenge ja python.”
Semifinal 17.5.2007. Saara yllätti akustisilla keikoilla debytoimalla bändin viulistina!
Hangout 10 19.5.2007. Joskus esiintymislavan ja yleisöä vellovan katsomon raja on kuin veteen piirretty viiva. Bändi oli sullottu erittäin ahtaasti lähiöbaarin tanssilattian nurkkaan. Paikkaa silmättyään Antti varoitti eturiviin parkkeeranneita foorumilaisia: ”Paetkaa vielä kun voitte.” Keikasta tulikin melkoinen eloonjäämistaistelu, jolle oli hyvä nauraa makeasti jälkeenpäin.
Presidentti Club 28.9.2007. Anssi lauloi pari biisiä levylle Ile Kallio & Vierailevat Solistit ja päätyi myös levyn kiertueelle. Keikoilla esitettiin levyn kappaleiden lisäksi kunkin artistin omaa tuotantoa komeina versioina viuluineen ja Lenni-Kalleineen.
Tavastia 12.6.2008. Anssi kunnostautui keikkajärjestäjänä. Hän polkaisi pystyyn konsertin Unicefin tukemiseksi ja kutsui mukaan 10 kotimaista artistia esittämään covereita ja kirsikaksi kakun päälle ghanalaisen Rocky Dawunin. Se oli kuin pieni festari!
Gloria 24.9.2008. Hyväntekeväisyys on aina ollut Anssin juttu. Tällä kertaa hän oli esiintymässä Kuuleeko kukaan? -keikalla, joka kohdisti huomionsa nuorten mielenterveystyöhön. Kuvassa Anssi valmistautuu Puistossa-esitykseen täydessä tuvassa ja suorassa lähetyksessä.
Tulisuudelma 30.10.2009. ”Onks teillä kova meininki?!” Ja yleisö vastaa: ”Ei mitenkään erityisen kova!!!” Tätä hupia harrastettiin bändikeikoilla Aukio-albumin julkaisusyksynä. Tulisuudelmassa oli erityisen kova meininki ainakin Anssin antiikkisella kitaravahvistimella, joka otti ja hajosi. Tässä Anssilla on jo lainassa Villen kitara.
Virgin Oil 13.11.2009. Letti antaa uusia ulottuvuuksia moshaamiselle. Virgin Oilin keikka oli silkkaa rokkia. Kelly takoi bassorummun pedaalin poikki.
Järvenpääsali 25.11.2009. Anssin bändi teki Järvenpääsalin ennätyksen keikan pituudessa ajalla 2 h 25 min. Konsertin alkupuoliskolla soitettiin Aukio alusta loppuun, jälkipuoliskolla sana oli vapaa yleisön toivomuksille. Yleisöllä on usein mahdollisuus vaikuttaa Anssin keikan kulkuun, etenkin soolokeikoilla.
Viking Isabella 6.2.2010. Bändin kolmen illan keikkarupeama Itämeren aalloilla Turun ja Tukholman välillä on loppumassa ja Ville haluaa ikuistaa tilanteen yleisöstä lainaamallaan kameralla. Keikoista koostettiin livelevy ”Elossa ruotsinlaivalla”, joka tuli singlekokoelman kylkiäisenä kauppoihin samana keväänä.
Hyvinkääsali 19.3.2010. Sekä salin että bändin keikkaennätys taisi rikkoutua, kun Anssi ja kumppanit innostuivat soittamaan peräti 32 biisiä! Tarkkaa keikan kestoa ei ole tiedossa, mutta liikuttiin hyvin samoissa minuuttimäärissä kuin Kosketuksessa, eli vajaassa kolmessa tunnissa.
Rockin’ Hood 9.4.2010. Axl Rose ja joukko muita rokkareita seurasi seiniltä hyväksyvästi bändin suoritusta keväisessä Salon yössä. Lavalla nähtiin aitoa soittamisen iloa!
Tavastia 20.5.2010. Anssi bändeineen soitti Tavastialla keikan, jolle oli ilmainen sisäänpääsy ja vapaaehtoinen ulospääsymaksu. Yleisössä oli paljon iloisia kasvoja ja hieno tunnelma. Kolehtilippaisiinkin kertyi odotettua enemmän euroja. Mukava kokeilu!
Musapiknik 8.8.2010. Helteisen kesän kohokohtia oli akustinen triokeikka Turun Kupittaanpuistossa. Eturivin olivat kansoittaneet pienet fanit, joista yksi rynnisti keikan jälkeen nimmarijonon kärkeen antamaan idolilleen itsetekemänsä kannustuskyltin. Totuuden kuulee lasten suusta!
Kuuleeko totuuden myös keikkaspiikeistä?
Menneet keikat -listasta löydät runsaasti keikkafaktaa, mm. Anssin keikkaraportteja, biisilistoja ja keikkakuvia.
Sukella YouTuben keikkavideoihin!
Tutustu Elossa ruotsinlaivalla -livelevyyn Antin johdolla!