Mikan faijan BMW
- Single lähetettiin radioille soitettavaksi 25.7.2000 ja se tuli myyntiin 6.10.2000. Singlellä ei ole muita kappaleita. Singlen kannen on kuvannut Jouko Lehtola 18.5.2000 läntisellä Uudellamaalla, Somerontien varressa olevan linja-autovarikon pihassa, juuri ennen Pusulan risteystä. ”Paikka valittiin bussihallien hienojen keltaisten rautaovien vuoksi, mutta tuo sinkun kansikuva on otettu eri suuntaan, joten ovet eivät kuvassa edes näy.” ”Kaksi sisarta ja BMW -sinkkujen kansissa näkyvä auto on vanha viininpunainen Jaguar, jonka Asko oli jostain hankkinut ja jolla olimme kuvauspäivänä liikenteessä. BMW:n aikanaan ilmestyessä monet huomauttelivatkin biisin nimen ja kansikuvan välisestä ristiriidasta.” Ks. myös Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Tietoa lauluista: Mikan faijan BMW.

Kaksi sisarta/ Kaksi sisarta (demo)/ Mikan faijan BMW (demo)
- Ilmestynyt viikolla 6/01 eli helmikuun 2001 alkupuolella. Single soi paljon radiossa, mutta ei koskaan noussut Suomen viralliselle singlelistalle (top 20). Singlen kannen on kuvannut Jouko Lehtola 18.5.2000 läntisellä Uudellamaalla sijaitsevalla huoltoasemalla (eri huoltoasemalla kuin albumin kansi). ”Kaksi sisarta ja BMW -sinkkujen kansissa näkyvä auto on vanha viininpunainen Jaguar, jonka Asko oli jostain hankkinut ja jolla olimme kuvauspäivänä liikenteessä.” Ks. myös Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Tietoa lauluista: Kaksi sisarta.

Nummela (radio edit)
- Julkaistu maaliskuun 2001 lopussa
- Radioasemille tehty promosingle, joka sisältää lyhennetyn version (4.29, albumiversio 5.29) Nummelasta. Ei muita kappaleita. Singlessä ei ole kuvakantta. Ks. myös Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Tietoa lauluista: Nummela.

Puistossa/ Puistossa (Flegmaatikot-remix)/ Puistossa (demo)
- Ilmestynyt heinäkuussa 2001. Single oli iso radiohitti, mutta Suomen virallisella singlelistalla (top 20) se käväisi vain kerran: 9.9.2001 sijalla 18 (ihmiset näköjään ostivat singlen sijaan albumia). Singlen kannen on kuvannut Jouko Lehtola 18.5.2000 samalla hylätyllä Esso-huoltoasemalla, jossa on kuvattu albumin kansi. Ks. myös Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Tietoa lauluista: Puistossa.

Milla/ Milla (video)/ Mikan faijan BMW (video)
- Ilmestynyt 7.11.2001. Milla meni suoraan virallisen singlelistan ykköseksi ja pysyi ykkösenä kahdeksan viikkoa. Yhteensä listaviikkoja kertyi 14. Milla-singlen kansi on kuvattu hylätyn hevoskuljetusvaunun edessä Helsingissä lähellä Vuosaaren telakkaa. Singlellä on myös videot Millasta ja Mikan faijan BMW:stä. Ks. myös Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Tietoa lauluista: Milla.

Suuria kuvioita
- Anssin kakkosalbumin ensimmäinen single sai kantaesityksensä YleX:ssä 18.6.03. Kauppoihin single ilmestyi 4.7.03.

1972
- Julkaistu promosinglenä loppukesästä 2003, jolloin oli kovassa radiosoitossa.

Laulu petetyille
- Julkaistu promosinglenä syksyllä 2003.
- Sisältö: Laulu petetyille (radio edit) 4:02 ja Laulu petetyille 4:42. Radioversiosta on sensuroitu v-sana pois.
- Molemmilta puolilta musta cd-levy.

Karhusaari
- Julkaistu ainoastaan promosinglenä. Singlet lähetettiin radioasemille 20.6.2005.
- Menestyi mainiosti. Piti muun muassa Suomen radiolistan ykköspaikkaa seitsemän viikkoa.

Jennifer Aniston
- Ilmestyi promosinglenä syys-lokakuussa 2005.

Jennifer Aniston/ Insomnia (vaihtoehtoinen miksaus)/ Kaksi sisarta (live@Joensuu/Tempo 19.4.2002)/ Mikan faijan BMW (live@Mikkeli/Vaakuna 24.4.2002)/ Jennifer Aniston (video)
- Myyntisinglenä kaupoissa 14.12.2005.
- Jennifer Aniston -video kuvattiin 1.9.2005 Helsingin City-käytävässä ja Ateneumin lähistöllä. Video oli myös Soundin 12/05 mukana tulleella dvd:llä.

Älä mene pois
- Julkaistu promosinglenä joulukuussa 2005 kuvallisilla pahvikansilla varustettuna.

Rakkaus on murhaa (singleversio)/ Rakkaus on murhaa (albumiversio)/ Puistossa (live, Tavastia 8.12.2005)/ Rakkaus on murhaa (live, Tavastia 8.12.2005)/ Rva Ruusunen (live, Tavastia 8.12.2005)
- Nettikauppoihin 27.2.2006 ladattavaksi tullut single.

Rakkaus on murhaa
- Kevättalvella 2006 julkaistu promosingle.
- Sisältää singleversion (3:31) ja albumiversion (4:21) Rakkaus on murhaa -kappaleesta.

Suomalainen
- Nettisingle julkaistu 7.5.2007. Levy julkaistiin tilaajiensa Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden, työministeriön, opetusministeriön, ETNO:n sekä SEIS-kampanjan käyttöön. Levykauppojen hyllyillä singleä ei nähty.
- Sisältää Suomalainen-kappaleen Sinisen version (sähköinen) ja Valkoisen version (akustinen).
- Säv. & san. Anssi Kela, Sov. Kelat, Karisalmi, Ketonen ja Metsberg
- Bändi soittaa levyllä normaalikokoonpanossaan. Äänitys ja miksaus: Teropekka Virtanen, Inkfish. Tuotanto: Anssi Kela.
- Lue lisää täältä.

Aamu
- Nelosalbumin ensimmäinen single. Julkaistu nettisinglenä 8.6.2009. Sisältää albumiversion Aamu-kappaleesta (4:26).
- Sävellys ja sanoitus Anssin käsialaa, sovituksessa ovat mukana kaikki levyllä soittavat muusikot eli Antti Karisalmi (basso, taustalaulut), Ville Kela (kitara), Kelly Ketonen (rummut, taustalaulu), Saara Metsberg (kosketinsoittimet, taustalaulu) ja tuottaja Tommi Viksten (akustinen kitara).
- Anssin ensimmäinen Sony Music Entertainment -levy-yhtiön kautta julkaisema äänite. Anssin levy-yhtiö BMG yhdistyi 2005 Sonyn kanssa Sony BMG:ksi ja 2009 mennessä nimi on lyhentynyt Sonyksi.

Kaivos











Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Biisien erilaiset versiot:

Kaksi sisarta (demo)
- Julkaistu Kaksi sisarta -singlellä.
Kaksi Sisarta (Pekka Witikan tuottama versio)
- Löytyy Anssi Kelan kotisivuilta. Kaksi sisarta -laulusta tehtiin viisi erilaista versiota ja tämä on niistä versio numero kaksi. Anssi ei ollut tyytyväinen tähän versioon ja siksi se ei päätynyt levylle.
Kissanpäivät (R&B -versio)
- Löytyy Anssi Kelan kotisivuilta. Tämä versio syntyi keväällä 2000, kun Kissanpäivät-biisiä yritettiin saada julkaisu­kuntoon. R&B -vaikutteet syntyivät vahingossa. Anssin mielestä tämä versio on ”epäonnistunut kokeilu”.
Mikan faijan BMW (demo)
- Julkaistu Kaksi sisarta -singlellä.
Nummela (radio edit)
- Nummelasta julkaistulla promosinglellä on Nummelasta minuutin albumiversiota lyhyempi versio.
Puistossa (demo)
- Julkaistu Puistossa-singlellä. Demoversion ensimmäisen säkeistön sanoitus poikkeaa hieman albumiversiosta.
Puistossa (Flegmaatikot-remix)
- Julkaistu Puistossa-singlellä. Flegmaatikot-bändin tekemä remix, joka sisältää heidän uusia sanojaan biisiin ja ”uuden näkökulman Peten ja Lauran tarinaan”.
Rva Ruusunen (alkuperäinen demo)
- Löytyy Anssi Kelan kotisivuilta. Anssi olisi halunnut levylle tämän version, levy-yhtiön Asko Kallonen kannatti Pekka Witikan tuottamaa versiota. Aivan levynteon viime vaiheessa päätettiin valita levylle Witikan versio, koska ”albumin loppupuolisko vaati hieman lisää potkua”. Anssin mielestä demoversio on kuitenkin parempi: ”Pidän tämän version tunnelmasta; se on levyltä löytyvää sympaattisempi."

Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Muu:

Give My Love To Rose (säv. & san. Johnny Cash)
- Johnny Cashin kappale, jonka Anssi esittää 16.9.02 julkaistulla tribuuttilevyllä Cash Only - A Tribute To Johnny Cash (Bluelight Records). Muita levyn artisteja ovat muun muassa Dave Lindholm, Kari Tapio, Tuomari Nurmio, Eero Raittinen ja Honey B & T-Bones. Levystä on olemassa myös pahvikoteloinen promopainos.
- Anssi soittaa kappaleella kitaraa ja laulaa, Pekka Gröhn (tuttu muun muassa J. Karjalaisen yhtyeestä) soittaa koskettimia ja Saara Metsberg laulaa stemmoja. Anssi teki levyä varten versiot kahdesta Cashin biisistä (toinen biisi oli Jacob Green). Levyn julkaisijan päätettäväksi jäi kumpi levylle tulee.

Bensaa suonissa (säv. Rauli Somerjoki, san. Jarkko Laine)
- Rauli Badding Somerjoen kappale, jonka Anssi esittää 1.10.2008 julkaistulla levyllä Tähdet tähdet - tribuutti Rauli Badding Somerjoelle (Sony BMG). Levyllä on Anssin tulkinnan lisäksi kaksi ennenjulkaisematonta versiota: Paratiisi (Jani Wickholm) ja Kauas pilvet karkaavat (Juha Tapio). Muita levyn artisteja ovat mm. Ville Valo, Bo Kaspers Orkestra, Kristian Meurman, Anne Mattila ja Kari Tapio.
- Soittajat ovat tuttuja: Anssi Kela (laulu, kitarat, huuliharppu), Antti Karisalmi (basso, taustalaulu), Ville Kela (rummut) ja Saara Metsberg (piano, taustalaulu).
- Kappale äänitettiin 2.6.2008.
- Anssi päätyi levylle Sony BMG:n pyynnöstä: "Pyyntö tuli levy-yhtiöstäni, jossa viriteltiin tällaista tribuuttilevyä. Siellä oli keksitty kuningasajatuksena, että kun minulla kerran on jonkinlaista autourheilutaustaa, niin minunhan pitäisi tietenkin laulaa Bensaa suonissa. Suhtauduin hankkeeseen melko skeptisesti, kappale ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Pyysin kuitenkin, että se lähetettäisiin kuunneltavakseni. Järkytyin kuultuani biisin. Sehän oli humppaa! Vain haitari puuttui – totaalisesti kamalaa. En pystynyt edes kuuntelemaan kappaletta loppuun, vaan aloin kirjoittaa levy-yhtiöön kielteisen kantani ilmaisevaa sähköpostia. Sitä kirjoittaessani mieleeni kuitenkin tuli, että entä jos biisin meiningin kääntäisi täysin nurinpäin: mitä jos humppapoljennon sijaan tekisikin erittäin tummasävyisen slovarin? Ajatus alkoi tuntua miellyttävän kierolta, joten hetken mielijohteesta kirjoitinkin sähköpostiin, että mikäs siinä – tehdään vain." (Harhaa.com 12/2008)

Kunnian kentät (säv. & san. Neumann)
- Dingon kappale, jonka Anssi esittää 29.10.2008 julkaistulla tribuuttilevyllä Melkein vieraissa - Nimemme on Dingo (Elements Music). Levyllä esiintyy kattava kaarti kotimaisia artisteja ja bändejä kuten Apulanta, Lordi, Negative, Sunrise Avenue, Timo Kotipelto, Jenni Vartiainen, Hanna Pakarinen, Remu Aaltonen ja Marco Hietala.
- Soittajatiedoista löytyy koko bändi: Anssi Kela (laulu, kitarat), Antti Karisalmi (basso, taustalaulu), Ville Kela (kitara), Kelly Ketonen (rummut, taustalaulu) ja Saara Metsberg (kosketinsoittimet, taustalaulu).
- Kappale äänitettiin 9.7.2008.
- Anssi kertoo kotisivujensa uutisessa näin: "Neumann soitti ja esitti niin sydämeenkäyvän vetoomuksen, että eihän siitä voinut kieltäytyä. Muutenkin coverbiisin äänittäminen tuntui tervetulleelta vaihtelulta tämän hetken arkirutiineihin. Neumann ehdotti laulettavakseni Levotonta Tuhkimoa, mutta päädyin kuitenkin asiaa mietittyäni Kunnian kenttiin. Muistan edelleen hetken vuonna 1985, jolloin kuulin kyseisen kappaleen ensimmäistä kertaa radiosta. En ollut Dingo-fani (sehän oli tyttöjen bändi), mutta tuo kappale teki suuren vaikutuksen ja kertosäkeistö jäi pysyvästi päähän." (4/2008)


Sooloura/ Julkaistu tuotanto/ Tietoa lauluista:

1972 -> sanat

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Tuorein levyn kappaleista; kirjoitin sen toukokuun lopussa toipuessani selkäleikkauksesta. Biisi kertoo luokkakokouksesta ja vanhojen kavereiden tapaamisesta vuosien jälkeen. Teema on siis sama kuin Mikan faijan BMW:ssä, mutta näkökulma erilainen ja hieman vähemmän dramaattinen. Tällä kertaa kukaan ei ainakaan kuole...
Musiikillisesti 1972 on silkkaa stadionrokkia Bryan Adamsin tyyliin! Tajusin biisiä kirjoittaessani, että Suomessa on ainakin yksi yhtye, joka tietää miten tämä pitää soittaa. Otin yhteyttä Lasse Kurkeen ja tiedustelin mahdollisuutta saada Lemonator säestämään minua. Lasse innostui välittömästi ja muidenkin sitrusmiesten ollessa juonessa mukana, kokoonnuimme kesäkuussa Soundtrack –studioon soittamaan ja laulamaan. Lopputulos on vähintään erinomainen ja biisi on näillä näkymin albumin seuraava sinkkulohkaisu."

ENSILUMI -> sanat

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Ensilumi muodostaa yhdessa Sormuksen kanssa tietynlaisen temaattisen kokonaisuuden ja kappale voidaankin nähdä Sormuksen tapahtumien jälkipyykin pesemisenä. Jälleen tunnelmakuvaus, tällä kertaa yhden yön tapahtumista aviopuolisoiden selvitellessä välejään. Teksti on hyvin Carver –vaikutteinen sisältäen jopa pari lainausta hänen runoistaan. Biisi on äänitetty ja miksattu kotistudiossa ja musiikillisesti ainakin minun on hivenen vaikea asettaa sitä mihinkään selkeään kategoriaan. Melko kevyttä ja ilmavaa tämäkin, mutta tunnelma on Sormusta kiihkeämpi.”

ESKO RIIHELÄN PAINAJAINEN -> sanat

Tämä kappale oli mukana sillä viiden biisin demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajoamisen jälkeen tarjosi levy-yhtiölle. Nummela-albumilla oleva versio on juuri kyseinen demoversio, jonka Anssi äänitti kotonaan. Esko Riihelä on liikenneohjelmistaan tunnettu radiotoimittaja, mutta biisi ei liity mitenkään häneen. Se oli vain kappaleen työnimi, joka jäi laulun lopulliseksi nimeksi.

Esko Riihelän painajainen on Nummela-albumin biiseistä ensimmäisenä valmistunut. Kirjassa ”Nummela - erään albumin anatomia” Anssi kutsuu tätä laulua ”elämänsä ensimmäiseksi lauluksi”. Sillä hän viittaa siihen, että niihin aikoihin hänen tapansa kirjoittaa lauluja muuttui totaalisesti. Muun muassa kielikuvat ja kielellinen kikkailu lensivät romukoppaan. Anssi alkoi kirjoittaa ”oikeista ihmisistä ja oikeista asioista niiden oikeilla nimillä”.

Anssilta kysytään: ”…kun siinä on kohta: "liekit kannoillaan, Ville Matildan", niin millä soittimella ne 4 plimpsahdusta on soitettu.” Anssi vastaa: ”"Neljä plimpsahdusta" soitin lap-steel -kitaralla. Lap-steelilla on soitettu myös kappaleen "teema", jota kuullaan esim. introssa, sekä lopun soolo-osuus.”

FAIJAN HAAMU -> sanat

Laulu valmistui toukokuussa 2001. Ensiesitys keikalla Laihialla 2.6.01 akustisena versiona ja bändiversiona Heinolassa jyrää -tapahtumassa 3.6. Sen jälkeen keikkojen vakio-ohjelmistoa. Pätkä tätä laulua kuullaan Punainen Lanka -tv-ohjelmassa, jonka ensiesitys oli TV2:ssa 9.10.01.

”Tajusin vasta myöhemmin, että tässähän käsitellään asiaa, jota kaikki ihmiset pohtivat: mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Jos olisin päättänyt tehdä etukäteen niin isosta asiasta laulun, olisi varmasti tullut rimakauhu.” ”Se käsittelee hyvinkin vakavaa aihetta humoristisesta näkökulmasta ollen lähinnä kepeä ja lapsenomainen ajatusleikki. Toisinaan voi tietysti käydä niin, että kepeyttä tavoitellessaan tulee vahingossa rivien välissä herättäneeksi jotain syvällistäkin...”

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Albumin todellinen murheenkryyni. Olen jo pudonnut laskuista kuinka monta erilaista versiota tästä tehtiin! Oikeaa ajatusta ei meinannut löytyä, ei sitten millään. Lopulta kiikutin viimeisimmän kotistudiossa tekemäni version pohjat Jukka Immoselle, joka ryhtyi editoimaan niistä omaa näkemystään. Jukka luuppasi soittamistani rummuista erittäin ontuvan kompin ja tulos on melko härskiä kuultavaa! Versio on kieroutunut, mutta tuo albumikokonaisuuteen mukavaa vaihtelua ja muistuttaa ehkä eniten edellisen levyn soundimaailmaa. Vertailuna voitaisiin esittää, että Faijan haamu on uudelle levylle suurin piirtein samaa kuin mitä Rva Ruusunen oli Nummelalle. Albumin ainoa kappale, jossa on ns. koneistusta rumpuluuppien muodossa. Tämä levy on muilta osin huomattavasti Nummelaa orgaanisempi; kaikki on ”oikeasti” soitettua.”

HAKANIEMEN HARMAA MIES

Laulu syntyi alkuvuodesta 2003. ”Tajusin biisiä tehdessäni, että tämä kuulostaa NIIN anssikelalta... Musiikillisesti kuljetaan siis tuttuja singer/songwriter -polkuja. Nummelalta vertailukohtana voitaisiin pitää vaikkapa Kaunotarta ja Basistia, uudemmista kappaleista Lähellä sua -biisin voi huoletta niputtaa samaan kategoriaan. Kappaleen teksti kertoo kävelystä Helsingin keskustassa varhain juhannuspäivän aamuna, jolloin tyhjässä kaupungissa voi tapahtua aavemaisia asioita...” Hakaniemen harmaa mies oli ehdolla Suuria kuvioita –albumille, mutta jätettiin viime vaiheessa pois. Julkaistiin kolmosalbumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

HARHAA -> sanat

Harhaa oli alun perin julkaisematon Pekan ja Suden kappale (julkaistu sittemmin Pekan ja Suden Rannalla-kokoelmalla), johon Anssi syksyllä 1999 teki uuden tekstin. ”Jätin kertosäkeen ennalleen ja lähestyin säkeistöjä tällä kertaa arkisen realismin hengessä. Kirjoitin kappaleen kuin pieneksi episodielokuvaksi. Kolme lyhyttä tarinaa. Kaikkia yhdistää pakokeinojen etsiminen ahdistavasta todellisuudesta.” Levyä äänittäessään Anssille juolahti mieleen, että tämähän on duettobiisi. Niinpä hän pyysi ja sai Anna Kuoppamäen (tunnetaan muun muassa Wilma-yhtyeestään) mukaan laulamaan. Anssi oli lopputulokseen erittäin tyytyväinen: ”Annan läsnäolo vie biisin jonnekin aivan muualle kuin mihin se yksin minun laulamanani olisi päässyt.” Teho Majamäki soittaa kappaleella vibrafonia. Laululle on tarkoituksella äänitetty vinyylilevyn rätinää luomaan tunnelmaa.

”Minä näen kaikkien Harhaa-biisin hahmojen asuvan samassa kerrostalossa. Säkeistöissä ikään kuin siirrytään huoneistosta toiseen. Ja eiköhän se Ruususen rouvakin asu siinä samassa talossa...” Harhaa on kuultu keikoilla harvoin, koska Anssin mukaan sen esittäminen vaatii aivan erityisen tunnelman. Toisaalta hän on todennut, että ”minut on yleensä helppoa taivutella soittamaan Harhaa”.

HUONEESSA

Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005). Sai ensiesityksensä Sellosalissa 19.3.04. Anssi piti kappaletta niin henkilökohtaisena, että mietti pitkään sen julkaisemista levyllä.

INSOMNIA

Oli mukana sillä viiden biisin demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajoamisen jälkeen tarjosi levy-yhtiölle. Laulu oli pitkään tulossa Nummela-albumille, mutta levynteon loppuvaiheessa valmistunut Nummela-biisi syrjäytti sen. Kappaleessa on käytetty Pekan ja Suden Levoton-kappaleen kertosäkeistön melodiaa. Kappaleen julkaisemattomassa studioversiossa kuullaan vibrafonia ja udua.

Esitetty livenä aluksi vain harvoin: vuosina 2001 ja 2002 tiettävästi vain Juttutuvassa Helsingissä 11.7.01, Tapiola Garden Night Clubissa Espoossa 9.6.02 ja akustisella soolokeikalla Helsingin Semifinalissa 8.10.02. Syksyn 2003 kiertueella kuultu muutaman kerran, mm. Tavastialla 30.10.03. Bändiversion ensiesitys kuultiin Hämeenlinnassa 13.11.03. ”Biisi kertoo öisestä valvomisesta.” Osa Insomnian sanoituksesta on peräisin Pekan ja Suden aikaisesta Tuulet-kappaleesta.

Julkaistiin sittemmin albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005), minkä jälkeen on soinut keikoilla useinkin.

JENNIFER ANISTON
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

JOKI
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

KAATUNEIDEN MUISTOLLE -> sanat

Ensiesitys Levillä 4.3.02 ja sen jälkeen keikkojen vakio-ohjelmistoa. Teksti on muodoltaan sotilaan kirje talvisodan rintamalta rakkaalleen. Anssi on kuvannut biisiä Springsteen-vaikutteiseksi.

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Ainoa albumin kappaleista, jossa kuullaan liveyhtyettäni. Pohjat äänitettiin Petraxissa toukokuussa 2002 yhdessä kuuden muun biisin kanssa, mutta ainoastaan Kaatuneiden muistolle pääsi maaliin. Viimeistelin biisin Jukan kanssa ja jouduimme miksaamaan ja soittelemaan uusia kitararaitoja kolmeen eri otteeseen. Lopulta albumille päätyi versio nro 2.”

KAKSI SISARTA -> sanat

Kappaletta inspiroi Joni Mitchellin Blue -levy. Kappaleen teksti syntyi Anssin luettua Raymond Carverin runon Hukkuneen miehen onki, erityisesti sen rivit ”Vähän myöhemmin tapasin kaksi naista. Toinen rakasti oopperaa ja toinen oli lusinut ja juoppo.” Kaksi sisarta oli mukana sillä viiden laulun demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajottua tarjosi levy-yhtiölle. Kappaleelle kaavailtiin aluksi tuottajaksi muun muassa Kalle Chydeniusta, mutta lopulta Anssi päätyi tuottamaan sen itse.

Kappaleelle ”soitetaan” Zippo-sytytintä eli kilautellaan sen kantta auki ja kiinni. Idea tähän syntyi sattumalta. Myös lusikoiden soittelua kuullaan kappaleen alussa. Kaksi sisarta -biitissä on yhdistetty luuppeja ja liverumpuja. Kaksi sisarta -single julkaistiin albumin kakkossinglenä helmikuussa 2001 ja se sai alusta alkaen mukavasti radiosoittoa.

KARHUSAARI
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

KAUNOTAR JA BASISTI -> sanat

Kaunotar ja Basisti syntyi Neil Youngin uuden Silver and Gold -albumin innoittamana. Anssi teki levyltä löytyvän äänityksen mökillään Pusulassa heinäkuussa 2000. Anssin veli Ville soittaa tällä kappaleella rumpuja ja se onkin ainoa Nummela-albumin laulu, jolla Ville on mukana.

Laulussa mainittu kardaani tarkoittaa kardaaniakselia, joka on voimansiirtoon liittyvä akseli bussin alla. Bussin kardaaniin on mahdollista kusta sisäkautta lattiassa olevan huoltoluukun kautta. ”Kavereilla oli aikanaan kirkkaan keltainen keikkabussi, jonka lattiassa oli huoltoluukku. Luukun alla pyöri bussin kardaaniakseli - vetäkää itse johtopäätökset...”

Laulun nimen, Kaunotar ja basisti, Anssi keksi suihkussa. Anssi on maininnut tämän biisin yhtenä levynsä suosikkikappaleista.

KAVERIA EI JÄTETÄ
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

KIPINÖITÄ -> sanat

”Rauhallinen pianoballadi”, jonka Anssi teki keväällä 2002. Laulu sai kanta-esityksensä Helsingin Semifinalin akustisella keikalla 8.10.02.

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Tein biisin alunperin Pahat pojat –elokuvaan, jonka käsikirjoitukseen teksti viittaa (itse filmiä en ole edes nähnyt). Minusta riippumattomista syistä kappale jäi kuitenkin loppumetreillä pois leffasta. Ajattelin aluksi jättää koko biisin julkaisematta liikaa elokuvaan liittyvänä, mutta se oli yksinkertaisesti liian hyvä jätettäväksi rannalle! Laulusta oli pitkään olemassa vain ns. mies ja piano –versio, mutta juhannuksen jälkeen Hollolan Petraxissa pidetyssä sessiossa biisi sai Leri Leskisen johdolla hieman lihaa luittensa ympärille. Kokonaisuus on edelleen erittäin pienimuotoinen: akustista kitaraa, huuliharppua ja Saara Metsbergin soittama piano. Sipe vieraili studiossa soittaen viisi nuottia baritonikitaralla. Itse asiassa tätä kappaletta äänitettäessä toteutui täydellisesti alkuperäinen ideani kakkoslevyn tekemisestä: koko hoito äänitettiin ja miksattiin rennoissa tunnelmissa noin neljässä tunnissa. Näinhän sen pitäisi aina mennä!

KISSANPÄIVÄT -> sanat

Anssi äänitti levyltä löytyvän version mökillään Pusulassa heinäkuussa 2000. Laulu on saanut aikaan tulisia kommentteja monilta, jotka ovat laulun perusteella arvelleet Anssin suhtautuvan kissoihin vihamielisesti. Siispä on paikallaan puolustuksen puheenvuoro: ”Kissanpäivät kertoo lapsuuden loppumisesta ja viattomuuden katoamisesta. Ennen vanhaan (ehkä vielä nykyisinkin?) maaseudulla oli tapana tappaa ”ylimääräiset” kissanpennut. Laulun päähenkilöllä ei ollut lapsuudessaan tähän toimitukseen sydäntä ja nyt hän muistelee näitä aikoja ja niiden viattomuutta, helppoutta ja puhtautta - asioita, jotka nykyisin tuntuvat menetetyiltä. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että päähenkilömme olisi nykyisin jonkinlainen kissojen mestaaja! Kissat vain nousevat mieleen muistoina kadonneesta nuoruudesta. Minä pidän kissoista. En voisi koskaan tappaa niitä.”

LAULU PETETYILLE -> sanat

Oli valmiina Nummela-albumia tehtäessä. Esitetty Radiomafiassa livenä 27.4.01 ja säännöllisesti keikoilla. Esitettiin myös televisiossa Jyrki I&I -lähetyksessä 4.12.01. Biisin ensimmäinen sanoitusversio käsitteli syöpää.

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Vanhin levyn biiseistä. Laulu petetyille oli olemassa jo Nummelaa tehtäessä ja Asko olisi itse asiassa halunnut julkaista sen jo silloin. Kieltäydyin tuolloin, koska tiesin, ettei Nummela tarvinnut enää lisää materiaalia ja halusin säästää hyvän biisin seuraavalle levylle. Tämä versio valmistui kotistudiossani ensimmäisenä kakkosalbumin materiaaleista lokakuussa 2002 ja viitoitti tietä koko levyn suhteen. Tein kaiken alusta loppuun yksinäni ja huomasin tällä tavoin pystyväni luomaan jotain melko uniikkia. Käytin samaa metodia lopulta puoleen albumin raidoista.

MIES JA MERI -> sanat

Tämä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä kappale on valmistunut 27.3.02 ja sai ensiesityksensä Turussa 28.3.02 sooloversiona. Bändiversion ensiesitys kuultiin Kauhajoella 29.3.02.

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Mies ja meri oli pitkään albumin ulkopuolella. Olin tehnyt siitä version kotistudiossa ja meistä tuntui Askon kanssa, ettei biisi taida olla riittävän hyvä ansaitakseen paikkaa levyltä. Päätimme tehdä sen kuitenkin uudestaan Lemonator –sessiossa. Ajatuksena oli, että ehkä sitä voisi käyttää edes sinkun b-puolena. Lopputulos löi meidät ällikällä: Lemonatorin käsittelyssä aiemmin levoton ja kireä biisi rauhoittui ja svengaa nyt todella letkeästi. Ehdottomasti Suomen amerikkalaisinta soittoa! Tunnelma on niin leppoisa, että pakkohan se oli laittaa levylle...”

MIKAN FAIJAN BMW -> sanat

Kappale syntyi Everlastin What It´s Like -biisin innoittamana. Biisiä lähdettiin työstämään ajatuksena yhdistää singer/songwriter -perinteeseen hip-hop -elementtejä - tehdä folk-hopia! Kappaleella on pitkä historia. Se äänitettiin ja miksattiin noin kahdeksan kuukautta pitkän jakson aikana. Viimeiseksi äänitetyssä (helmi-maaliskuu 2000) versiossa oli mukana oikeita jousia kolmen sibeliusakatemialaisen soittamina. Tosin lopulta laulusta päätettiin julkaista jo kertaalleen hylätty, elokuussa 1999 äänitetty versio, joka oli tarkoitettu vain raakamiksaukseksi ja joka sisälsi keskeneräisiä elementtejä. Mikan faijan BMW:ssä Anssin laulu on triplattu, jotta se kuulostaisi ”äijemmältä”. Anssi siis lauloi biisin kolmeen kertaan ja kaikki raidat miksattiin päällekkäin. Kappaleen nimen keksi levy-yhtiön Asko Kallonen. Eräiden tietojen mukaan laulun (työ)nimenä olisi ollut Liikemies Laurin viimeinen matka. Biisin kitarariffi on Ville Kelan säveltämä ja sama riffi kuullaan muun muassa Pekan ja Suden Kyy-kappaleessa.

Näin on Asko Kallonen kommentoinut biisiä 21.5.99 sähköpostitse Anssille kuultuaan siitä tehdyn demon: ”Vittu Anssi sä oot nero! Ihan perkeleen hyvä biisi, loistavaa, loistavaa, loistavaa. Mä en tiedä mistä sä oot ruvennu kaivaan näitä stooreja mut anna palaa. Jumalauta jätkä, nyt niitä biisejä väsäämään. Mä liikutuin kyyneliin kun mä kuuntelin tän biisin enkä edes tiedä miksi. Ja sitä tapahtuu tässä duunissa valitettavan harvoin.” (kirjasta Nummela - erään albumin anatomia)

Kappaleella käytetyistä soittimista Anssi on kertonut näin: ”Komppi on kotoisin luuppilevyltä. Sitä on tosin editoitu uuteen uskoon ja vielä höystetty muilla soundeilla. Kompin päälle soittelin akustista kitaraa, sähkökitaraa, bassoa sekä paria erilaista kosketinsoitinta; Kurzweililla jousimattoja ja vanhalla Korgin analogisynalla ujellusta. Lisäksi suoritin kappaleen äänityksissä DJ -debyyttini! Studiolla oli ikivanha ASA:n levysoitin ja kasa Irwinin sinkkuja. Niillä sitten scratchailin...”

Single lähetettiin radioille heinäkuussa 2000. Ennakkoarvioista huolimatta biisi ei ala soida radioissa, ja Anssi uskoo biisin flopanneen. Syyskuun alussa Radiomafia ottaa sen kuitenkin soittolistalleen BMG:n Pequ Niemisen saatua musiikkipäällikkö Ville Vilénin vakuuttumaan biisin ja tulevan albumin ansioista. Single tulee myyntiin 6.10.2000. Se myydään nopeasti loppuun, samoin 500 kappaleen lisäpainos. Mikan faijan BMW:stä on tehty muutamia parodiaversioita, jotka eivät Anssia kuitenkaan ole sanottavasti sykähdyttäneet.

Kappaleesta tehtiin video, jossa biisin tarina kerrotaan käyttämällä gorillapukuisia hahmoja. Huonosti käyttäytyvä gorillajengi ajelee ympäriinsä vanhalla BMW:llä. Anssi istuu takapenkillä ja laulaa. Video kuvattiin Vantaalla marraskuussa 2000 ja sen ohjasi Finn Andersson, jonka idea eläinhahmot olivat. Gorilloiden tarkoituksena oli keventää surullista biisiä ja tuoda videoon tiettyä mustaa huumoria. Video sai julkisen ensiesityksensä joulukuun 2000 alussa.

Helmikuussa 2001 MTV3:n Jyrki-ohjelma kuitenkin päätti olla jatkossa esittämättä videota (sensurointi kumottiin myöhemmin). Heille oli liikaa laulussa tapahtuva itsemurha ja videolla muutaman sekunnin ajan näkyvä auto, jonka pakoputkesta on vedetty letku sisään. Sensuroinnista nousi pieni myrsky ja tapaus uutisoitiin Helsingin Sanomia myöten. Kohun ansiosta biisi sai kuitenkin ylimääräistä julkisuutta.

Laulussa mainittu Musari tarkoittaa Museonmäkeä Vihdin kirkonkylässä Vihdin yhteiskoulun vieressä. Se oli Anssin ollessa yläasteella ”kovien jätkien tupakkapaikka”. Ramia kuvaavan termin kantakirjamaanikko Anssi löysi lukiessaan Judge Dredd -sarjakuvaa. ”Se kuvaa henkilöä, jonka korvien väli kaipaa kipeästi pientä kalibrointia. Ruuvit löysällä siis... ” Anssilta kysytään: ”Biisissä Mikan faijan BMW... haluaako Lauri jengin kasaan vielä kerran, koska hautoo sitä itsaria? (jep-pa-na) Anssi vastaa: ”Luulisin niin.” Entä miksi Lauri kysyy Mikan faijan BMW -biisissä "muistatko sen bemarin, äijällä on se vieläkin" vaikka kyseessä on kuitenkin Mikan faija? ”Kaksi vaihtoehtoa: Mikan faijaa vain yleisesti kutsutaan kylillä Äijäksi. Tai sitten Mika ja Lauri ovat veljeksiä. Hmmm?”

MILLA-> sanat

Elokuvatuottaja Markus Selin otti yhteyttä Anssiin heinäkuussa 2001 ja kysyi, olisiko tämä kiinnostunut tekemään tunnusbiisin Minä ja Morrison -elokuvaan. Anssi sai elokuvan käsikirjoituksen luettavakseen ja huomasi, että hänellä työn alla oleva biisi saattaisi soveltua tarkoitukseen. Anssi otti lauluunsa joitakin piirteitä käsikirjoituksen Milla-hahmosta. ”Kirjoitin laulun tytöstä, jonka mopo on vähän karannut käsistä. Päätin sitten nimetä tytön Millaksi, koska lauluni päähenkilö tuntui hyvin samanlaiselta kuin elokuvan Milla.” Laulussa mainitun Jack Nicholson -tatuoinnin Anssi ”lainasi” kaverinsa olkapäästä. Kappaleessa Anssi laulaa naisen (Millan) suulla. Elokuva Minä ja Morrison sai ensi-iltansa tammikuussa 2002. ”Siinä mielessä oli ihan kiva tehdä vain yksi biisi, että pystyin kokeilemaan uusia asioita, kuten bändin käyttämistä levyllä.”

Millassa kerrotaan seinällä olevasta valokuvasta, onko tällainen kuva oikesti olemassa? ”Millaa tehdessäni yritin tosissani löytää oikean kuvan, jota voisin käyttää sanoituksessa. Selailin erilaisia valokuvakirjoja ja lehtiä; minusta olisi ollut todella hienoa, että laulun kuva olisi ollut oikeasti olemassa. En kuitenkaan yrityksistäni huolimatta löytänyt sopivaa kuvaa, joten se piti lopulta "tehdä" itse.”

Kappale on valmistunut elokuun tienoilla 2001. Anssi esitti laulua keikoilla sen ollessa vielä keskeneräinen, koska ”sitä oli niin mukava soittaa”. Milla julkaistiin marraskuussa 2001 singlenä, jolla on mukana videot Millasta ja Mikan faijan BMW:stä. Sama single on myös lisälevynä Nummelan triplaplatinapainoksessa. Milla-single oli kahdeksan viikkoa Suomen virallisen singlelistan ykkösenä. ”Millan kitaraintrossa on tremoloa, intron jälkimmäisessä puoliskossa ja välikkeissä esiintyvässä "surf -kitarassa" käytössä on Hughes & Kettnerin delay -pedaali. Muissa osissa kitaran ja vahvistimen välillä onkin vain musta piuha. Kitara on Gretsch Country Club ´64 ja vahvistin Fender Deluxe ´53. Piuhan merkkiä en muista... ;-)”

Videon Millasta ohjasi Mark Stubbs, joka toimi Minä ja Morrison -elokuvan kuvaajana. Videon ensiesitys oli tv-kanava Nelosella 4.11.01. Video oli kuvattu Helsingin Jollaksessa Minä ja Morrison -elokuvan kuvausten yhteydessä 18. ja 24.9.01.

Milla valittiin Vuoden 2001 kotimaiseksi biisiksi Radiomafian vuosiäänestyksessä 2001.

MURHABALLADI

Julkaistu ainostaan Rakkaus on murhaa -levyn Dual disc -versiolla, jolla on kappaleesta studiolivevideo.

Kappaleen nimi oli aluksi Kyy (ei pidä sekoittaa Pekan ja Suden samannimiseen kappaleeseen). Laulun innoittajina ovat toimineet muun muassa Johnny Cash ja Hank Williams. Laulua harkittiin Nummela-albumille. Monet vuoden 2001 keikoista aloitettiin tällä kappaleella. Laulu oli kakkosalbumin teon jossain vaiheessa jonkinasteisessa harkinnassa kakkosalbumille. Fanien keskuudessa biisi tunnetaan myös lempinimellä Murhis.

NUMMELA -> sanat

Nummela-biisi syntyi tammikuussa 2001, kun Kela oli kuunnellut Bruce Springsteenin My Hometown -kappaletta. Nummela on poikkeuksellinen Kelan kappale kahdessakin mielessä. Ensinnäkin se syntyi melko nopeasti ja toiseksi Anssi teki tekstin ensin, vasta sen jälkeen sävelen. Nummela valmistui albumin biiseistä viimeisenä. Myös biisin äänitys tehtiin hyvin nopeasti ja onnellisten tähtien alla: kaikki tuntui onnistuvan luonnostaan.

Nummela laitettiin albumin viimeiseksi kappaleeksi, jotta albumi päättyisi positiivisiin tunnelmiin. Anssi on monesti maininnut Nummelan yhdeksi oman tuotantonsa suosikkikappaleista. Nummela julkaistiin myös minuutin alkuperäistä kappaletta lyhyempänä promosinglenä, jota lähetettiin radioille.

Anssi ei yleensä ole halunnut liiemmin analysoida biisejään esimerkiksi kertomalla, mikä on totta ja mikä ei. Nummelan hän kuitenkin kertoo olevan kokonaan totta (tosin muutamin taiteilijanvapautta koskevin rajoituksin: eivät ne mopot kirjaimellisesti kulkeneet kahtasataa..). "Mun täytyy kävellä näin" viittaa nostalgisiin tunnelmiin, jolloin täytyy lähteä katselemaan vanhoja lapsuuden maisemia. Anssi kertoo itse lähtevänsä aina silloin tällöin kävelemään nostalgian merkeissä esimerkiksi Kauniaisiin ja katsomaan miltä vanhat leikkipaikat nykyisin näyttävät. Fillareiden naaraus (todellisuudessa kyse oli yhdestä fillarista) tapahtui Kauniaisissa. Entä miten ne katuvalot sai sammumaan: ”Vihdin kirkonkylän katuvalot sai sammumaan Osuuspankin takaseinään sijoitetun, valon määrää mittaavan anturin avulla. Kun valoisuus laski tietyn raja-arvon alle, anturi päätteli, että nyt on ilta ja sytytti katuvalot. Me sitten osoittelimme pimeän tullen anturia taskulampulla, jolloin se arveli aamun
koittaneen ja sammutti valot. Tuloksena tietysti totaalinen pimeys.”

Anssin kotisivuilta löytyy multimediaesitys, jossa Anssi esittelee Nummela-biisin tapahtumapaikkoja.

”Nummela-albumin nimikappaleen, innoittajana Bruce Springsteenin My Hometown, ei alun perin pitänyt olla lainkaan mukana koko levyllä. Se oli tekijän mielestä siinä rajoilla kehtaako sitä julkaista: Ne alkavat kutsua minua Nummelan nyyhkyttäjäksi. Me emme tee niin, vaan olemme lisänneet Nummelan tuoreimpana teoksena suomalaisten popklassikkojen joukkoon.” (Heimo Holopainen kolumnissaan Alueuutiset-lehdessä joulukuussa 2001)

PUISTOSSA -> sanat

Kappale syntyi joulukuussa 2000 ja se on Nummela-albumin lauluista toiseksi viimeisenä valmistunut. Anssi on kuvannut Puistossa-biisiä näin: ”Tarinaltaan aika vahvasti Springsteen-vaikutteinen biisi, siinä on ainakin omasta mielestäni vähän sellaista Atlantic Cityn henkeä.” Anssi halusi kertosäkeeseen mukaan näisäänen. Tehtävään kaavailtiin Lab-yhtyeen Anaa, mutta hän kieltäytyi. Tämän jälkeen Anssille ehdotettiin Alexandra Babitzinia (Kirkan tytär), ja hänen myötävaikutuksella saatiin kappaleesta purkkiin oivallinen versio. Kahdessa ensimmäisessä kertosäkeessä on äänessä vain Alexandra, kolmannessa myös Anssi. Kappaleella kuullaan myös kitaraa takaperin.

Laulussa esiintyvä Pete (Petri Ruusunen) on rouva Ruususen poika. Katso tarkempi sukuselvitys laulun Rva Ruusunen kohdalta. Laulun kuulijoita on askarruttanut suuresti se, mitä tapahtuu Petelle ja Lauralla biisin lopussa, kuolevatko he vai joutuvatko vankilaan vai mitä? Anssi ei tapojensa mukaisesti ole halunnut selittää asiaa, vaan on jättänyt tilaa kuulijoiden omille tulkinnoille. Puistossa-kappaleen singlellä on mukana myös Flegmaatikkojen tekemä remix sekä alkuperäinen demoversio.

Lokakuussa 2001 Anssi kirjoitti eräässä yhteydessä Puistossa-laulun kolmannen säkeistön ”uusiksi” erään henkilön ihmeteltyä ”Miten on mahdollista että Laura ajaa omalla prätkällä, vaikka ei oo rahaa edes laskuihin? […] miks se ei oo prätkäänsä myyny pois tai mistä -tusta sillä on pensarahaa jos ei kerran laskuistakaan selviä?” Anssin vastaus: ”Niin. Elämähän on juuri niin loogista, että prätkän myymällä kaikki pienet ja isommatkin ongelmat ratkeavat. Harmi, ettei tuo tullut biisiä tehdessäni mieleen - taidankin kirjoittaa kolmannen säkeistön uudelleen: ”Pikkuhiljaa Laura ymmärtää/ Ajavansa turhaan prätkällään/ Joka liikaa bensaa kuluttaa/ Se varmaan myydä kannattaa/ Hän vielä myyntiin pistää lipaston/ Ja huomaa olevansa velaton/ Nyt maksaa laskut ajallaan/ Maailma matkaa radallaan.” KYLLÄ!! Huomattavasti parempi! Elämänmakuisempi!”

Kysymys Anssin foorumilta (nimimerkki Muu): ”Miten Puistossa-biisissä poliisit osaa tulla paikalle, vaikka sisään mennään avaimilla...?”. Anssin vastaus: ”Olenkin odottanut tätä kysymystä! Voitaisiin spekuloida vaikka sillä, etteivät poliisit oikeasti olekaan kaksikon perässä, vaan nähdessään siniset valot Laura yksinkertaisesti pelästyy ja kääntää kahvaa. Tämä myös selittäisi sen, miksi biisissä lauletaan sinisistä valoista, eikä punaisesta mikä on oikeasti poliisin pysäytysvalo. Kävisikö selitykseksi?”

RAKKAUS ON MURHAA
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

ROCK-UNELMA
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).

RVA RUUSUNEN -> sanat

Laulun syntymiseen vaikutti Robert Johnsonin musiikki, jota Anssi oli niihin aikoihin kuunnellut. Kappaletta kaavailtiin yhdessä vaiheessa albumin ensimmäiseksi singleksi. Laululle on tarkoituksella äänitetty vinyylilevyn rätinää luomaan tunnelmaa.

Levylle valittiin Pekka Witikan tuottama (Witikka soittaa myös kappaleella olevat kosketinsoittimet) versio, koska ”albumin loppupuolisko vaati hieman lisää potkua”. Vaihtoehtona oli alkuperäinen demoversio, jonka julkaisemista Anssi kannatti sen tunnelman ja sympaattisuuden takia. Livenä kappale on ollut hyvin erilainen keikalta toiselle. Siitä on kuultu muun muassa punk-, funk-, reggae-, rockabilly- ja latinoversiot.

Nimi Rva Ruusunen syntyi, kun Anssi eräänä yönä näki televisiossa Lemonheadsin version laulusta Mrs. Robinson ja huomasi laulavansa biisin simultaanitulkkausta: ”Hei, rouva Ruusunen…” Erikoinen yhteensattuma on se, kun Todd Solondzin Onni (Happiness) -elokuvan alkupuolella on hissikohtaus, joka on kuin suoraan tästä biisistä. Anssi oli tehnyt laulun ennen elokuvan näkemistä ja hämmästyi suunnattomasti nähdessään kohtauksen valkokankaalla!

Rouva Ruusunen on Puistossa-laulussa mainitun Petri Ruususen äiti. Puheenvuoro sukuhistorioitsija Kelalle: ”Rva Ruusunen tuli hyvin nuorena raskaaksi ja synnytti esikoisensa, Peten. Biologinen isä otti jalat alleen jo ennen poikansa syntymää. Rva Ruusunen meni pian uusiin naimisiin sen kusipäisen "pikku hitlerin" kanssa ja otti itselleen nimen Ruusunen. Myös hänen pienestä pojastaan, Petestä, tuli tällöin nimellisesti Ruusunen.”

SORMUS -> sanat

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Tuoretta materiaalia, kappale syntyi huhtikuussa. Kyseessä on tavallaan ”erilainen” rakkauslaulu; kirjoitettuna hieman poikkeuksellisesta näkökulmasta. Lyhyt tunnelmakuvaus rakastavaisten kohtaamisesta. Kuva olisi täydellinen, ellei kertojan sormessa olisi sormusta mutkistamassa asioita. Musiikillisesti Sormus on yksinkertainen ja suoraviivainen pop-kappale, joka edustaa levyn kevyempää puolta. Kotistudiotuotantoa, josta kaikki ylimääräinen on riisuttu pois.”

SUURIA KUVIOITA -> sanat

Näin on Anssi valottanut kappaleen syntyhistoriaa:

Albumin äänityksiä on jatkettu kotistudiossani. Olen vetäytynyt tekemään hommia yksin ja soittanut itse kaikki soittimet. Aloitin vuoden räväkästi tekemällä heti kärkeen pari uutta biisiä! Suuria kuvioita on eeppinen tarina kahdesta kaveruksesta, jotka päättävät hylätä pienet piirit ja lähteä kiertämään maailmaa. Tyyliltään biisi on vahvasti Crazy Horse -vaikutteinen rokkivääntö - albumille tulevan version pituus Neil Young -vaikutteisine kitarasooloineen lähentelee seitsemää minuuttia. Tulevaisuudessa keikoilla on todennäköisesti odotettavissa huomattavasti tätä pidempiä luentoja aiheesta! (21.2.02)

Toinen viime kerralla mainitsemistani uusista kappaleista, Suuria kuvioita, kuulosti omana miksauksenani hieman hintelältä ja Asko ehdotti sen antamista Jussi Jaakonahon miksattavaksi. Koska kappale on hyvinkin Crazy Horse –vaikutteinen ja Jaakonaho tunnetusti suuri Neil Youngin taiteen ystävä ja mesenaatti, oli Askon idea mielestäni melko pätevä. Jussi miksasi kappaleen maaliskuussa Hollolan Petraxissa ja lopputulos on todella hieno! Biisi kuulostaa niin hyvältä, että aloimme Askon kanssa puolivakavissamme miettiä, pitäisikö tämä lähes seitsemän minuutin säröseikkailu julkaista kakkosalbumin ensimmäisenä singlenä. Aluksi kyse oli puhtaasta huulenheitosta, sillä eihän nyt mikään radiokanava tulisi soittamaan seitsemän minuutin biisiä. Eihän?
Mitä enemmän pyörittelimme ajatusta, sitä paremmalta se alkoi tuntua. [...]
Biisihän on kuitenkin hyvä. Menevä ralli, jonka henki on positiivinen ja joka sopii tunnelmaltaan ja tekstiltään nasevasti kesään. (12.4.03)

Kyllähän nuo jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle; en missään vaiheessa yrittänytkään peitellä Crazy Horse -vaikutteita. Voidaanpa jopa puhua eräänlaisesta pastissista ja kunnianosoituksesta kyseiselle yhtyeelle. Soitin Suuria kuvioita -biisiin itse kaikki soittimet ja yritin kieltämättä jo soittovaiheessa tavoitella tiettyä horsemaista poljentoa. Soittelin jopa samanlaisia rumpufillejä kuin Ralph Molina! Biisin miksasi Jussi Jaakonaho, joka on myös tunnettu suurena Neil Youngin säveltaiteen ystävänä. En ollut itse paikalla miksaustilanteessa, mutta kuuleman mukaan esim. Ragged Glory -albumi toimi soundin suhteen eräänlaisena referenssinä. (23.6.03)

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Albumin pisin kappale, jolle lähes seitsemän minuuttia kestävänä järkäleenä oli vaikea löytää levyltä luontevaa paikkaa. Oli itse asiassa erittäin lähellä, että biisi olisi pudotettu pois koko albumilta ja julkaistu ainoastaan singlenä! (Tämä oli siis lopulta se levyn kymmenes kappale...) Kokonaisuuden kannalta Suuria kuvioita oli kuitenkin tärkeä saada mukaan ja tätä kirjoittaessa vaikuttaa siltä, että siitä tulee myös levyn nimibiisi. Tässä on niitä paljon puhuttuja vankkoja Crazy Horse –vaikutteita ja kyseessä on albumin jyräävin biisi. Kotona soitettu ja äänitetty, mutta miksausvaiheessa oli pakko nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa raita Jussi Jaakonahon viimeisteltäväksi.”

UUDET AUTOT -> sanat

Kappale on valmistunut tammikuussa 2002. Ensiesitys (akustisena) vuoden 2002 kiertueen aloituskeikalla Kemissä 2.3.02. Seuraavana päivänä kappaleesta kuullaan bändiversio Levillä, minkä jälkeen kappale otettiin vakio-ohjelmistoon.

Näin Anssi esitteli kappaleen Studioraportti 4:ssaan 7.7.03: ”Yksi omista suosikeistani. Marraskuussa 2002 kotona äänitetty versio, johon tarttui jotain taianomaista. Selkeä lopetusbiisi; halusin tällekin levylle onnellisen lopun.”

ÄLÄ MENE POIS
- Julkaistu albumilla Rakkaus on murhaa (10/2005).


-----------------------------------------------------
Takaisin edelliselle sivulle | Sivun alkuun