| |  | |
Navigaatio:
|
Kysymys: |
| Mitä mieltä olet cover- ja tribuuttilevyistä? |
|
|
|
| | | | |
Anssi perustaa sanoitustuunaamon (01. huhtikuuta 2008 klo 08:05 / Mari)
Valtakuntamme ykköstekstittäjiin kuuluva Anssi ei malta levätä laakereillaan. Nyt kun hänen romaaninsa alkaa olla valmis ja Unicefin Tukijoukko-kampanja on kuumimmillaan, katsetta suunnataan jo seuraavaan hankkeeseen, nimittäin sanoitustuunaamoon.
Anssin mukaan idea lähti niistä lukuisista yhteydenotoista, joissa aloittelevat lauluntekijät vaativat kuulla maestron kommentteja omista runoelmistaan. Samaan aikaan levy-yhtiöstä on jatkuvasti pyydetty Anssia tekemään sanoituksia uusien artistien levyille, mistä hän on joutunut pääosin kieltäytymään muiden kiireidensä takia. Anssi päätti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja ryhtyä sanoituskonsultiksi tuunaamoon, jonka tarkoituksena on tuottaa kappaleita sekä lauluntekijöiden itsensä että levy-yhtiön tarpeisiin.
Sony BMG liittyi mukaan projektiin ja toimitusjohtaja Kimmo Valtanen uskoo, että panostus kannattaa: "Nykymusiikin sanoitusten taso on huolestuttavasti laskenut, ykköshittejä tehdään kaikenlaisilla käsittämättömillä liiba-laaba-lyriikoilla. Varsinkaan englanninkielisissä sanoituksissa ei ole päätä eikä häntää. Todellista yleisön aliarvioimista!" Myös Music Export Finland on ollut hyvin kiinnostunut tuunaamosta.
Käytännössä sanoitustuunaamossa viilataan biisitekstejä ammattimaisemmiksi ja omalaatuisemmiksi. Tässä levy-yhtiön tiedotteessaan julkaisema esimerkkisanoitus:
Hei beibi kuuntele mua
en jaksa kuunnella sua
anna mulle taikajuomaa
mun sydän sulle hakkaa
nyt tanssitaan Abbaa
uskallan jo tunnustaa
en jaksa enää laulaa
voitasko tanssia vaa
Pienen tuunauksen jälkeen lyriikasta on kehkeytynyt timanttinen:
Okei jengi, kuulkaa
on tuloskunto vahva
ei maistu mulle jaffa
nyt saa elvistellä
tää on Nirvanaa
siihen on sanatkin
joita mä en muista
on aika fiilistellä
Sanoitustuunaamon parhaat tuotokset päätyvät kokoelmalevylle Anssin laulamina. Anssi on paljastanut myös hahmottelevansa "Kultainen kosketus" -opasta, jossa selostetaan yksityiskohtaisesti, kuinka helppoa hittibiisin sanoittaminen on, kun vain osaa laittaa sanat oikeaan järjestykseen. Kirjaa odotellaan myyntiin syksyksi 2010.
Lisätietoa tuunaamon hakuprosessista löydät Sony BMG:n nettisivuilta. Nyt siis kaikki sanoitustuunaamoon haluavat, ei muuta kuin pöytälaatikoita kaivelemaan: "Älä turhaan duunaa, hetken tätä tuumaa, jos haluut hittiä kuumaa, anna Anssin se tuunaa!"
APRILLIA! Valitettavasti sanoitustuunaamo on täysin tuulesta temmattu ajatus. Tuunatun sanoituksen paranneltu versio sen sijaan sisältää otteita ainakin neljästä Anssin biisistä sekä kenties yhden Pekan ja Suden kappaleen nimen. Tunnistatko biisit?
________________________________________________________
Vuoden 2007 kunniamaininnat (03. helmikuuta 2008 klo 20:44 / Mari)
Harhaa.com on jälleen ruotinut kuluneen vuoden tapahtumat ja myöntää 21 mainintaa asianmukaisille tahoille.
Vuonna 2007 korostui se, että Anssissa itsessään on voimaa kuin pienessä gallialaisessa kylässä. Anssi ei julkaissut sooloalbumia eikä tehnyt kuin kourallinen keikkoja, mutta jännittäviä ideoita ja etenkin niiden toteutuksia pursuili silti joka suuntaan. Mainio vuosi!
Raadin tehtävä oli paikoin erittäin kiperä. Kaikki mahdollinen pengottiin juurta jaksain ja monimutkaisia kokonaisuuksia purettiin alkutekijöihinsä. Suurin yksittäinen mainintaraadin hiusten harmaannuttaja oli Anssin YouTube-kanava. Syy lienee ilmeinen: liian paljon hienoja videoita! Sivusto olikin suurin mainintojen rohmuaja.
Ja mitä ei mainittu? Vuoden lehtijuttua emme lähteneet metsästämään, vaan piiskaamme edelleen lehdistön edustajia yrittämään hiukan enemmän. Emme myöskään nimenneet muiden kuin Anssin tekemiä videoita, vaikka niissäkin oli potentiaalia. Anssin urheilusuoritukset eivät nostaneet hiuksia pystyyn, eikä keikkaraporttejakaan ilmaantunut kuin yksi - siitä upeasta akustisesta kiertueesta, joka sekin oli turhan lyhyt. Anssin laulua julkaistiin levyllä ja häntä lennätettiin yksityisjetillä Pärnusta Suomussalmelle, mutta nämäkään meriitit eivät vakuuttaneet. Tässä vain muutama esimerkki rannalle ruikuttamaan jääneistä. Pyrimme kaikin keinoin karsimaan mainintojen määrän minimiin, ettei tilanne olisi ryöstäytynyt lopullisesti käsistä.
Olkaapa hyvä, tässä ne ovat – uudet, upeat ja uljaat vuosimallia 2007:
Vuoden mediatapaus: AnssiKela-kanava YouTubessa (10.1.2007)
Perustelut: Nykyisellä uusmedian aikakaudella itse tehty mediatapaus on paras mediatapaus. Tämä pätee erityisesti Anssin YouTube-kanavaan, josta saatiin nauttia vuonna 2007 peräti 30 videon verran. Interaktiivisuus on myös kova juttu. Foorumillaan Anssi kertoo ottavansa suuren yleisön toiveet huomioon kanavan ohjelmistoa tehdessään. Aivan mahtavaa!
Vuoden tv-ohjelma: Kosketuksessa Anssi Kela (Yle Teema, 29.10.2007)
Perustelut: Osaako kukaan ehdottaa parannuksia Kosketuksessa-ohjelmaan? Siis muita kuin liian lyhyt ohjelma-aika ja puuttuvat kokopitkät dvd-julkaisut? Niinpä. Juuri tällaista musiikin ystävät kaipaavat, joten kyllä kotisohvalla kelpaa. Terveiset Akun Tehtaan suuntaan: lisää tällaista! (Ohjelman nauhoitukset saivat vuoden 2006 kulttuuriteko- ja toivekonsertti-maininnat.)
Vuoden innovaatio: Kysymyksiä oraakkelille (Anssi Kela, foorumi, 13.10.2007)
Perustelut: Kenties vuoden riemastuttavin idea täräytettiin foorumille Anssin näppäimistöltä: "Eli mikäli huulillasi on mihin tahansa aiheeseen liittyvä polttava kysymys, niin esitä se tässä ketjussa ja allekirjoittanut vastaa. Julistaudun siis tästä hetkestä lähtien oraakkeliksenne." Enää hankalat kysymykset eivät jää mieleen pyörimään ja ajatusenergiaa syömään, vaan ne voi ohjata asiantuntevalle oraakkelille. Kauan eläköön oraakkelimme!
Vuoden yllätys: Anssin fiktiivinen romaani
Perustelut: Tätä tuskin kukaan osasi ennalta aavistaa. Levylaulaja alkoi kirjoittaa kirjaa ja julkisti projektinsa toukokuussa "siksi, ettei enää tarvitsisi kiemurrella ihmisten kysyessä, että milloinkas se seuraava levy nyt sitten tulee". Viimeisimpien arvioiden mukaan kirja valmistuu kevään aikana ja kauppoihin se tulee näillä näkymin viimeistään jouluksi 2008.
Vuoden kulttuuriskandaali: Anssikela.comin vanhan foorumin katoaminen (kesä 2007)
Perustelut: Vanha foorumi oli legenda jo eläessään. Viime kesänä Vanha foorumi katosi, eikä kukaan tiennyt minne. Anssi piti jo jäähyväispuheen: "Elämme digitaalisia aikoja, jolloin vuosikausien työ ja hartaasti kerätty tieto saattaa kadota silmänräpäyksessä bittien valhallaan. Näin on valitettavasti nyt käynyt myös rakastetulle Vanhalle Foorumillemme. Sen mukana ykkösten ja nollien mariaanien hautaan upposi iso pala meille henkilökohtaisesti arvokasta kulttuurihistoriaa. Tämä on kieltämättä murheellista."
Vuoden kulttuuriteko: Anssikela.comin vanhan foorumin paluu (26.10.2007)
Perustelut: Vanha foorumi kaivettiin esiin ja liitettiin nykyisten virallisten sivujen yhteyteen, josta se ei voi enää kadota. Sittemmin myös aito oikea Vanha foorumi omassa ylhäisessä muodossaan on herännyt henkiin. Suurkiitokset niille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa asioiden kuntoon saattamisessa!
Vuoden Harhaa.com-aktiivi: Jassu
Perustelut: Elämme aikoja, jolloin Anssin fanit vaikuttavat uneliaammilta kuin koskaan. Tämän vuoksi raati päätti nostaa kissan pöydälle ja yksimielisesti palkita Jassun vuoden ahkerimpana Harhaa.comin rientoihin osallistujana. Saimme Jassulta pitkän listan kunniamainintaehdotuksia samaan aikaan kun muiden ehdotukset loistivat poissaolollaan. Hän on aina kirjoittanut ahkerasti perusteluitaan galluppeihimme. Go Jassu!
Vuoden tieteellinen testaus: Viiksitesti (Turboruuvi: Pärnu 2007, YouTube, 10.8.2007)
Perustelut: Viron maaperä innoitti Anssia tarkempiin tutkimuksiin viiksien aerodynaamisuudesta formula-ajossa. Viiksien vaikutus kierrosaikoihin ja auton käyttäytymiseen saatiin kiistatta selville ja plussaa raati myöntää testihenkilön raavaasta ulkomuodosta.
Vuoden fakta: "Anssi Kelalle oma matkailuohjelma" (MTV3 Viihde, 1.4.2007)
Perustelut: Vaikka tämä uutinen on julkaistu aprillipäivänä, se on tehty täysin tosissaan. Uutisesta saa vahvasti sen mielikuvan, että Anssi on uuden Kovat piipussa -matkailusarjan juontaja.
Bubbling Under: "Antin ja Anssin poliittisen huumorin kirja julkaistaan" (Harhaa.com, 1.4.2007) Myöskin aprillipäivänä kirjoitettu uutinen oli julkaisuhetkellään täyttä faktaa, mutta muuttui sittemmin epäfaktaksi, kun Anssi kertoi projektin olevan vastatuulessa: "Julkaisemisen luvannut kustantaja ei nimittäin enää vastaa puheluihin eikä viesteihin."
Vuoden hiuspehko: Anssin kiharakampaus
Perustelut: Tänä vuonna koettiin jotain aivan uutta hiusrintamalla: kiharoita! Mistä ne tulivat ja miksi, sitä ei meillä ole tiedossa, mutta hauskat ne joka tapauksessa ovat. Voimme arvuutella, onko Anssi enemmän kiharakarvaisen koiran vai Jon Bon Jovin näköinen?
Vuoden single: Suomalainen
Perustelut: Tänäkin vuonna saatiin yksi single, jota ei tietenkään kauppojen hyllyillä näkynyt – sehän olisi ollut aivan liian vanhakantaista. Tällä kertaa sen pystyi saamaan kuunneltavaksi nettikaupan lisäksi myös Anssin MySpace-sivuilta tai erinäisten tahojen tapahtumista. Onneksi armoitettu levylaulajamme järjesti keräilijöiden elämää helpottamaan tietovisan, jonka kaikille oikein vastanneille lähetettiin sinkku nimmarilla.
Vuoden biisiversio: Kuolematon laulaja (Ile Kallio & Vierailevat Solistit -konserttisalikiertue, 25.9.-6.10.2007)
Perustelut: Pianisti Lenni-Kalle Taipaleella sekä Jussi Aaltosen uruilla ja taustalaululla täydennetty Anssin laulusuoritus pistää todellakin miettimään, miten Pekka ja Susi olisi voinut osatessaan tehdä ihmeitä ensimmäisen ja ainoaksi jääneen levynsä materiaalilla. Katso Savoyn tallenne.
Bubbling under: Harhaa (akustinen kiertue, 17.-22.5.2007) – Harhaa-kappaleesta sovitettiin akustista kiertuetta varten uusi rempseämpi versio, jossa kaiken kukkuraksi Saara soittaa viulua! Katso pätkä treeneistä.
Vuoden cover-biisi: The Unforgiven (Kotikaupungin tähdet, 15.12.2007)
Perustelut: Tänä vuonna Anssi esitti ainakin yhden coverin jokaisella keikallaan, mutta yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat jo ennestään tuttuja kappalevalintoja. Siksi Harhaa.com on valinnut vuoden coveriksi sen ainoan uuden, yllättävän ja lunttilappua vaatineen biisin. Taustavoimana mainio Vihdin viihdekuoro. Metallica kyykkyyn!
Vuoden omituisin keikkapaikka: Hangout 10 (Helsinki, 19.5.2007)
Perustelut: Tässä jää vuonna 2006 saman maininnan saanut Espoon Awalon kakkoseksi! Vuosaaren pohjoisella ostarilla (lue: betonibunkkeri keskellä ei-mitään) paikallisessa savuisessa, meluisassa ja ahtaudestaan päätellen suositussa lähiöbaarissa oli akustisesti esiintyvälle bändille raivattu säälittävän pieni soittonurkka tanssilattialta. Innokas yleisö notkui lähimmillään vain senttien päässä, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin puolin ja toisin ja bändi jopa palasi humalassa vellovan yleisön läpi takaisin estradille soittamaan encoren. Keikan jälkeen bändi kaipasi kotiin. Lue lisää keikkapäiväkirjasta.
Vuoden duetto: Anssi ja Jippu (Bellyn Jippu-klubi, Helsinki, 23.2.2007)
Perustelut: Bellyn lavalta kuultiin kaksi hienoa yhteistulkintaa: Harhaa ja Backstreet Boysien I Want It That Way. Molemmat saivat yleisön hurmioon. Muutenkin kahden laulaja-lauluntekijän yhteiskeikka oli silkkaa mannaa. Anssin ja Jipun yhteistyö jatkui vielä YouTuben Laulukillassa, jossa he tekivät kappaleen nimeltään Huonoo kemiaa. Tässäkin duetossa kemiat osuvat kohdilleen!
Vuoden hupivideo: Kovat piipussa -sarja (YouTube)
Perustelut: Etelänlomalla luovuus, tylsistyminen ja Madventures-kipinä löivät iloisesti kättä Anssin ja Kelly "Ketone" Ketosen toimesta. Raati arvosti etenkin sarjan eteen tehtyä pyyteetöntä ja periksiantamatonta työtä, hienoa kuvausta ja itse luotua musiikkimaailmaa. Erään lausunnon mukaan: "Toinen osa menee vähä överiks, varsinki siinä lopussa kun Karisalmen naama lävähtää ruudulle."
Vuoden Oscar-suoritus: Anssi lähtee surffaamaan, Kovat piipussa, osa 2 (YouTube)
Perustelut: Kovat piipussa -sarjan kakkososan alkajaisiksi Anssi päättää lähteä tutustumaan surffauksen ihmeelliseen maailmaan. Hurja aallokko saa turistin kiljumaan kauhusta ja usean läheltä piti -tilanteen jälkeen uhkayrityksestä luovutaan. Tähän hahmoon ja tilanteeseen Anssi on saanut sen luokan uskottavuutta, että maininta rapsahtaa loistavasta näyttelijänsuorituksesta. Kohtaus on ehdoton sarjan helmi. Eikä edes käytetty stunttia!
Vuoden opetusvideo: Peukkulyseo (YouTube, 25.2.2007)
Perustelut: Anssi hämmästyttää kansaa silmää nopeammalla bassonsoittotaidollaan sekä perinteisen peukkulätkytyksen että kynsilaukan saralla. Voimme vain yhtyä nimimerkin Kostaja69 kommenttiin: "Argh! Tehkää joku tabi näihin! :)" Peukkulyseosta on haettu oppia kymmenessä kuukaudessa n. 61 000 kertaa.
Vuoden maailmanparannusteko: Hevitalkoot – nyt mollit duureiksi! (YouTube, 4.9.2007)
Perustelut: "Anssi Kela on huolissaan hevimusiikin synkkyydestä ja sovittaa tutut mollivoittoiset heviriffit soimaan iloisesti duurin sävyissä. Hirmu kivaa!" Video aiheutti myrskyn vesilasissa, jota myös hevikansaksi kutsutaan. Monitulkintaisesta videosta on tähän mennessä lausuttu YouTubessa 264 kommenttia ja keskustelua on käyty myös imperiumi.netissä. Nimimerkki MotleySCrue tiivistää asian ytimen: "Hauskinta täs videos on lukee kaikki kommentit ja nähä miten moni suuttuu iha tosissaan ku vitsaillaan ees vähä hevimusast."
Vuoden valopilkku: Pekan ja Suden Karhun elämää 20.6.1997 (YouTube, 22.1.2007)
Perustelut: Kun katsoo vihtiläisessä keskikesässä banjoa soittavaa keltahousuista Villeä, bouzoukin kanssa laulelevaa Petriä, Antin lantioliikkeitä ja mustissa shortseissaan pikkukivissä sutivaa Anssia, tulee aina hyvälle tuulelle!
Vuoden soittajapeto: Anssi Kela
Perustelut: Tämä oli yksi niistä kategorioista, joka syntyi pitkällisen pohdinnan ja asioiden erittelyn tuloksena. Siitäkin huolimatta, että Anssi huijasi itselleen Kitarasota-voiton Jarmo Nikusta, raati ei voinut ummistaa korviaan siltä uskomattomalta taidolta ja räjähtävältä energialta, jolla Anssi nykyään soittaa. Suurelle yleisölle on tarjoiltu eniten kitaransoittoa, josta livehuipentumina mainittakoon esimerkiksi syksyn konserttisalikiertueen Rakkaus on murhaa -loppurevitykset sekä keväällä Jipun biiseissä sooloilu ilman sen suurempaa tuntemusta kyseisistä kappaleista. Kela-ummikotkin ovat YouTuben kautta saaneet annoksen sivistystä. Hevitalkoista: "Oho, en tiennytkään että Anssi Kela osaa soittaa noin hyvin kitaraa." (summershine89) ja Peukkulyseosta: "eihän toi ole jumalauta todellista. ihminen joka on kirjoittanut "milla hei sun täytyy muuttuu" svengaa oikeasti viisitoistapiikkistä hirveä enemmän. mihin tässä nyt sitten enää uskoo, häh?!?1" (kl120120)
Uskomme, että tästä vuodesta tulee vieläkin jännittävämpi. Näillä jäykkyyksillä jatketaan ja pidetään lippu korkealla!
________________________________________________________
Anssi taipui rautalangaksi (03. marraskuuta 2007 klo 14:00 / Sami)
Kun biisi on hyvä, se toimii vaikka leirinuotiolla tai suihkussa laulettuna. Nyt on kahdesta Anssin kappaleesta levytetty rautalankaversiot. Albumi Rautalankaa – JEES! sisältää kappaleet Karhusaari ja Kaatuneiden muistolle. Kyselimme Anssin biisit versioineelta Jukka Kinnuselta hankkeen taustaa.
Mitä on rautalanka?
Rautalanka on suomalainen nimitys 1960-luvun alussa syntyneelle kitarainstrumentaalimusiikille. Ulkomaisista bändeistä kuuluisimmat ovat varmaankin the Shadows ja the Ventures. Suomalaisista kuuluisin on ehkä The Sounds, jonka kappaleet Emma ja Mandchurian Beat olivat aikansa hittejä.
Rautalankaa voisi kutsua oman aikansa punk-musiikiksi. Se oli ensimmäistä nuorten nuorille tekemää musiikkia. Lähes kuka tahansa saattoi perustaa yhtyeen ja instrumentteja rakenneltiinkin usein itse. Soolokitaran soundi on puhdas ja yleensä efektinä käytetään nauhakaikua ja vibrakampea.
Kahdeksankymmentäluvulla rautalanka koki Suomessa uuden tulemisen, kun Topi Sorsakoski ja Agents muokkasivat vanhoista klassikkosävelmistä uusia sovituksia rautalankasoundeilla maustettuina.
Mikä on oma suhteesi rautalankaan?
Aloitin kitaransoiton opettelun alle kouluikäisenä kuuntelemalla levyjä ja yrittämällä soittaa niiden mukana. Instrumentaalimusiikkina rautalanka sopi hyvin kitaransoiton harjoitteluun ja vaatimattomillakin taidoilla pystyi soittamaan joitakin kappaleita. Toki myöhemmin olen huomannut, että yksinkertaisilta kuulostaneet kappaleet eivät välttämättä niin yksinkertaisia olleetkaan.
Rautalanka vaatii mielestäni aika paljon sävellykseltä, koska kappale pelkistyy pääosin melodiaan. Hienoa on mielestäni, että musiikkia tehdään kappaleen ehdoilla. Voidaan soittaa hyvin yksinkertaisesti tai olla soittamatta, jos se palvelee kappaletta. Kyse on enemmän soittajan tyylitajusta ja tulkintakyvystä kuin sorminäppäryydestä.
Miten Rautalankaa - JEES! -levy sai alkunsa?
Se sai alkunsa rautalanka.org -keskustelufoorumille lähetetyistä musiikkinäytteistä. Foorumin jäsenillä on ollut tapana lähetellä toisinaan linkkejä kotiäänityksiinsä, muiden foorumilaisten arvioitaviksi. Eräälle kustannustoiminnassa mukana olevalle foorumilaiselle heräsi ajatus, että näitä näytteitä voisi kerätä levyksi asti. Oikealle levylle pääseminen on varmaan kaikkien harrastajamuusikoiden haaveita, joten halukkaita ilmoittautui heti projektiin mukaan.
Kappaleita viimeisteltiin keväällä ja lopuksi ne annettiin ammattilaisten masteroitaviksi. Levyt painettiin kesällä ja heinäkuussa kaikki olikin sitten valmista.
Miksi halusit levylle Anssin kappaleita?
Anssin sävellykset, tekstit, kitaransoitto ja laulu ovat kokonaisuus, jossa parhaimmillaan kaikki palaset tuntuvat loksahtaneen paikoilleen. Kappaleet sopivat myös hyvin soitettaviksi niin akustisella kuin sähkökitarallakin.
Olen seurannut myös aktiivisesti Anssin keskustelufoorumia, joten kun noita ensimmäisiä ääninäytteitä tein, ajattelin iskeä tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Eli noilla voisi sitten "ilahduttaa" sekä Rautalanka- että Anssi Kela -foorumia. Levyn teostahan ei tuolloin ollut vielä mitään suunnitelmia. Myöhemmin kun levyä alettiin tehdä, ajatuksena oli, että uusien kappaleiden tekeminen rautalangaksi on mielekkäämpää kuin vanhoja rautalankaklassikoiden uudelleen lämmittely.
Miksi juuri kappaleet Kaatuneiden muistolle ja Karhusaari?
Karhusaari oli helppo valinta, koska se on varsin melodinen kappale. Lisäksi Anssin kitarointi alkuperäisessä versiossa on jo mielestäni silkkaa rautalankaa.
Toisen kappaleen valitseminen oli vaikeampaa. Minulla olikin jo demoversiot myös Älä mene pois, Huoneessa ja Kipinöitä-kappaleista. Päädyin lopulta kuitenkin nopeampitempoiseen Kaatuneiden muistolle -kappaleeseen. Siihen tuntui sopivan myös hyvin Pulp Fiction -elokuvasta tutun Misirlou-kappaleen tyylinen alkuriffi.
Millaista oli rautalankaversioiden tekeminen Anssin kappaleista?
Anssin kappaleissahan sanat ovat merkittävässä osassa, joten vaikeaa oli tietysti yrittää pitää mielenkiintoa yllä pelkän melodian avulla. Kaatuneiden muistolle -kappaleen rakenteen kanssa oli hieman ongelmia, koska sointukulku säkeistössä ja kertosäkeessä on osin sama. Lisäksi saadakseni kappaleen rautalankamittaan jouduin poistamaan yhden kertosäkeistön.
Miksi Rautalankaa - JEES! –levy kannattaa hankkia?
Jokaiselle Kela-fanillehan tämä on lähes pakollinen hankinta. ;) Lisäksi levystä saa varsin monipuolisen kuvan rautalankamusiikista. Ja vaikka harrastuspohjalla liikkeellä ollaan, ei kyse ole mistään tunkkaisista kellarinauhoituksista vaan äänenlaatu on puitteisiin nähden erinomainen.
***
Jukka Kinnunen soittaa nykyään Lakeuden Kuu -orkesterissa, joten Anssin kappaleiden rautalankaversioita saattaa kuulla keikoillakin. Orkesterin kotisivujen palauteosion kautta voi myös tilata Rautalankaa - JEES! -levyä.
________________________________________________________
Solistit ja soittajat liekeissä Savoyssa (30. syyskuuta 2007 klo 16:47 / Mari)
Harhaa.com raportoi jälleen Savoysta, tällä kertaa Ile Kallion ja vierailevien solistien eli Anssin ja Mikko Kuustosen konsertista keskiviikkona 26.9.2007. Kirjoitushetkellä kokoonpanon kiertue on puolivälissä, takana tämänviikkoiset Sellosali (Espoo), Savoy (Helsinki), Sibeliustalo (Lahti) ja Presidentti Club (Helsinki). Ensi viikolla kiertue jatkuu neljällä keikalla Kuusankoskella, Lappeenrannassa ja Suolahdella.
Savoy-teatterin aulassa ihmismassan läpi pujotellessa tuli ensi kerran mieleen, että mitähän nämä sadat ihmiset olivat tulleet kuulemaan? Konserttisalikiertuetta oli mainostettu Ile Kallion nimellä ja ainutlaatuisella solistikaartilla. Katsomon olivat eturiviä myöten kansoittaneet ihmiset, jotka olisivat voineet olla ikirokkaavia Hurriganes-faneja, Mikko Kuustoseen hullaantuneita keski-ikäisiä tai Savoyn kantasakkia. Sekalaista seurakuntaa.
Iltaseitsemän jälkeen yleisö puhkesi aplodeihin, kun illan isäntä Ile Kallio astui lavalle pari muusikkoa seuranaan. Palattiin Ilen nuoruusmuistoihin kappaleella Kitara vireeseen, jonka aikana loputkin musikantit kiipesivät lavalle: Anssi Nykänen (rummut), Harri Ala-Kojola (rummut), Masa Maijanen (basso), Jaakko Kiikeri (kitara), Jussi Aaltonen (koskettimet, haitari, urut, laulu), Lenni-Kalle Taipale (piano, urut) ja Minna Pensola (viulu). Katso kaavakuva.
Laulettuaan kaksi kappaletta Ile luovutti vetovastuun vieraileville solisteille ja kutsui nuorempaa polvea edustavan Anssin lavalle. Keikan aikana Anssi jutusteli pariin otteeseen vanhasta iästään, mikä aiheutti keski-iältään vanhemman yleisön joukossa huvittunutta hörähtelyä. Anssin hevipiireihin paremmin sopiva lavaliikehdintä ja hiuspehkon tuulettaminen olikin sitä luokkaa, ettei mikään ihme, että hiki virtasi. Kitarakin oli vaihdettu tälle kiertueelle valkeaan Stratocasteriin.
Anssi esitti pysäyttävästi Kirjeitä-levyltä löytyvän kappaleen Eilisen sirpaleet ja keväisen akustisen kiertueen tyyliin soitetun hengästyttävän rempseän Harhaan. Niitä seurasi ensiluokkainen versio Pekan ja Suden Kuolemattomasta laulajasta, jossa Lenni-Kalle tunnelmoi kauniisti pianollaan, Jussi lauleli taustoja urkujen äärestä ja Anssi lauloi itsensä yleisön sydämiin herkällä tulkinnallaan. Voiko tästä enää pistää paremmaksi?
Muu bändi palasi estradille ja Ile kuulutti lavalle maanläheisen Mikko Kuustosen, "ettei meininki mene liian hienoksi". Mikko toi saliin huuliharppunsa ja ison annoksen hymyä, joka tarttui niin lavalla kuin yleisössäkin. Hän kertoi järkyttyneenä Savoyn jääkaappiin teipatusta Kimmo Pohjosen tervehdyksestä: "Mikko, muista painonhallinta!"
Mikko lauloi kolme biisiä, kaksi Kirjeitä-yhteislevyltä sekä Anssin ja hänen yhteistuotantoa olevan Ainoain-kappaleen, jonka jälkeen irvailtiin Lenni-Kallelle. Ile totesi, että seuraavan Kirje-yhteislaulun jälkeen tulee sherrytauon paikka, ennen kuin yleisö hullaantuu liikaa Lenni-Kalleen. "Sherrytauko siis teille, ei meille, sitä tarjoillaan aulabaarissa." Jussilla höystetty solistikolmikko lurautti Kirjeen ja poistui takahuoneeseen.
Parinkymmenen minuutin tauon jälkeen kymmenhenkinen bändi palasi lavalle ja Mikko lauloi kolme omaa hittiään: Hietaniemi, Aurora ja Abrakadabra. Kaksi ensimmäistä kuuluivat Mikon spiikin mukaan lähimaantieteeseen.
Anssi ilmoitti seuraavaksi kuultavan taidemusiikkia, koska "ollaan täällä taiteen kehdossa". Soiton aloittivat piano ja viulu. Mikäs tää on? Kun intro eteni Pekka Kuusiston säveltämään riipaisevaan viulu-introon, jota Anssi jatkoi stratollaan, ei voinut kuin hengittää syvään ja pitää penkistä kiinni. Kauniista introsta ja lyriikat aloittavasta roskapussin hajusta edettiin jykevän bändin tuella väkivaltaisen rajuun loppuun sillä intensiteetillä, että yleisö ratkesi hurraamaan heti kitaroiden hiljennyttyä. Juuri näin Rakkaus on murhaa tulee esittää! Sitten seurasi hetken hiljaisuus, pajatso oli tyhjennetty. Katso video.
Keikka jatkui Anssin lunttilapun turvin Tutkimusmatkalla-rokkaamisella ja sen jälkeen rytmikkäiden taputusten säestämänä 1972:lla. Anssi mainitsi 1972:n aloitetun Sellosalin "treenikeikalla" aivan liian hitaasti ja syyllinen löytyikin lopulta – peilistä. Mikko otti vetovuoron Kaktusviinallaan, mistä jatkettiin Taivas varjele -kappaleeseen. Ile pääsi silminnähden elementtiinsä, ränttätänttäilemään kitarallaan kunnon rokkia.
Setin loppu lähestyi ja mikäs muukaan biisi sieltä löytyi kuin eeppisen pitkä versio Nummelasta. Anssi oli kouluttanut bändin erinomaisesti, sillä versio soitettiin samaan tyyliin kuin Anssin omilla keikoilla. Huuliharpun Anssi oli menestyksekkäästi ulkoistanut Mikon puhallettavaksi. Setin päätti kolmikon yhteislauluna esittämä Kesäyön unelmat. Lava tyhjeni muusikoista.
Yleisö taputti sinnikkäästi lisää ja lopulta Ile saapui lavalle. Parin Springsteen-coverin osuuden avasi Ilen komeasti tulkitsema slovari I'm On Fire. Yleisöstä kuului Bruuuce-huutoja. Anssi tuli ärjymään lavalle Darkness On The Edge Of Townia.
Jossain vaiheessa jytinän seassa alkoi kuulua ylimääräinen ääni: palohälytyskello! Biisin jälkeen Ile jututti Savoyn edustajaa ja ilmoitti, että "täällä on nyt sellainen juttu, että joku on unohtanut herätyskellon päälle". Kyseessä oli väärä hälytys, koska "tunnelma on niin hot"! Yleisö aplodeerasi ja keikka jatkui, samoin pärinä. Ile kutsui lavalle Mikon, joka asteli neonkeltaisessa liivissä mikrofoninsa ääreen ja sai yleisön nauramaan: "Minä vakuutan teille, että täällä ei ole mitään hätää. Anssi, näyttäisitkö vielä poistumistiet." Anssi teki työtä käskettyä ja ojensi naama peruslukemilla kätensä kohti salin takaosaa ja salin sivuja kuin paraskin lentoemo. Yleisö riemuitsi.
Mikko hoiti lauluvastuun keikan viimeisessä letkeässä kappaleessa Everyday I Have The Blues ja houkutteli yleisöäkin laulamaan. Puolivälissä kappaletta hälytyskellon pärinä loppui, Anssi tuuletti lavalla näyttävästi ja yleisö hurrasi. Biisin aikana sooloilivat mm. huuliharppu, piano, kitarat ja viulu, kukin omalla tavallaan. Lopuksi koko bändi kokoontui riviin ja kumarsi useita kertoja. Yleisö oli aplodeista päätellen saanut sitä mitä tulikin kuulemaan ja ehkä vähän enemmänkin. Nautittava keikka, niin musiikillisesti kuin tunnelmaltaan!
Savoysta joukkue jatkoi torstaina akustiikaltaan ylivertaiseen Sibeliustaloon, jossa todistajanlausuntojen mukaan meno oli yhtä hilpeä ja biisilista pysyi samana eli noin 2,5 tunnin mittaisena. Perjantai-yönä heitettiin kiertueen ainut klubikeikka Presidentti Clubissa, jossa biisilistaa oli lyhennetty vain neljällä kappaleella. Erityisesti Anssin vauhti oli jopa pelottavaa seurattavaa lähietäisyydeltä. Näiden näyttöjen perusteella onnittelemme niitä, jotka ovat menossa ensi viikon konsertteihin!
Savoyn ja Sibeliustalon biisilista.
Jamit Savoyssa ennen illan konserttia täällä.
Kommentteja keikoista foorumilla.
________________________________________________________
Ile Kallio & Vierailevat Solistit keikoilla ja levyllä (23. syyskuuta 2007 klo 20:51 / Mari)
Syyskuun viimeisellä viikolla Anssi aloittaa pitkästä aikaa keikkakiertueen. Keikkailu liittyy Ile Kallion & Vierailevien Solistien levyprojektiin, jonka pohjalta tehdään kahdeksan live-esiintymistä. Kirjeitä-levy julkaistiin 8.8. ja sillä laulavat Ilen lisäksi Anssi, Mikko Kuustonen ja Jorma Kääriäinen. Kiertueelle lähtee kuitenkin vain kolme solistia, Jormalla on muita kiireitä.
Keikat alkavat ensi tiistaina ja ovat yhtä lukuun ottamatta konserttisaleissa:
25.09.2007 ESPOO Sellosali
26.09.2007 HELSINKI Savoy
27.09.2007 LAHTI Sibeliustalo
28.09.2007 HELSINKI Sokos Hotel Presidentti
03.10.2007 KUUSANKOSKI Kuusankoskitalo
04.10.2007 SUOLAHTI Suolahtisali
05.10.2007 KUUSANKOSKI Kuusankoskitalo
06.10.2007 LAPPEENRANTA Lappeenrantasali
Ennakkotietojen mukaan keikoilla esitetään levyn biisien lisäksi myös "paljon Mikon ja Anssin omia parhaita", sekä mahdollisesti joitain covereitakin. Siihen nähden, että koko poppoo oli mukana elokuussa 2006 järjestetyssä Siuntion CoverClubissa, mitä tahansa voi olla odotettavissa. Bändissä soittavat ilmeisesti sellaiset muusikot kuin Anssi Nykänen, Lenni-Kalle Taipale, Harri Ala-Kojola, Masa Maijanen, Jaakko Kiikeri ja Jussi Aaltonen. Tuttuja nimiä, jos ei muualta niin muutaman vuoden takaiselta Springsteen-tribuuttikiertueelta.
Konserttisalikeikoissa on väliaika ja liput maksavat 25 euroa. Lippuja saa mm. Lippupalvelusta ja Lippupisteestä.
Mikäli joku ei ole ehtinyt vielä tutustua Kirjeitä-levyyn, niin kerrottakoon muutama sananen siitä. Levyn kaksi radioissakin soinutta singleä Kesäyön unelmat ja Kirje ovat ainoat biisit, joissa koko joukkue laulaa. Näiden lisäksi kullakin solistilla on pari omaa kappaletta. Ile Kallio on säveltänyt ja sanoittanut kaikki biisit, mutta Anssi on parannellut lyriikoita sen verran, että hänet on merkitty toiseksi sanoittajaksi molempiin kappaleisiinsa Tutkimusmatkalla ja Eilisen sirpaleet. Anssi myös soittaa Gretschiään näissä, joten hän on ollut myös sovittamassa kappaleita.
Levylle on saatu mukaan myös viuluvirtuoosi Pekka Kuusisto, mutta hänen roolinsa on valitettavan pieni, ellei lähes huomaamaton. Musisointi levyllä on oikein pätevää, mutta kokonaisuus jää kuitenkin hiukan tasapaksuksi aikuisrockiksi. Livenä homma toiminee huomattavasti rokkaavammin. Katso pätkä tv-taltioinnista täällä, mukana Kesäyön unelmat ja Kirje.
Lisää aiheesta: www.ilekallio.com
________________________________________________________
Anssi putosi neljänneksi F3-loppupisteissä (16. syyskuuta 2007 klo 18:48 / Mari)
Kotimainen formulakausi 2007 paketoitiin 15.-16.9. Alastaron moottoriradalla. Viimeiseen kisaviikonloppuun lähdettiin lupaavista asetelmista, jossa Anssi johti sarjaa 11 pisteen kaulalla kakkosena olleeseen Tomi Limmoseen. Seuraavina sarjakärkeä uhanneet Rami Räikkönen ja Jesse Krohn olivat vain 8-10 pistettä Limmosen perässä.
Anssin viikonloppu ei mennyt ollenkaan putkeen. Ongelmat alkoivat jo perjantaina, kun hänen sekä tallikaveri Ramin starttimoottorit hajosivat. Anssi valitteli myös radan liukkautta, jos taivaalta tulee vettä. Viikonloppuna radalla oli F3-autojen lisäksi lauma nopeita venäläisiä formuloita ajamassa omaa kisaansa, mistä lienee aiheutunut lisää päänvaivaa.
Lauantain kisa päättyi jo ensimmäiselle kierrokselle, kun Arto Taimi kolaroi Anssin perään ja molemmat keskeyttivät. Ruutulipulla olivat ensimmäisinä Krohn, Limmonen ja Räikkönen, ja heille ropisi pisteitä 20, 17 ja 15. Anssin saldoksi jäi aika-ajoista saatu yksi piste. Limmonen siirtyi sarjajohtoon 157 pisteellä ja seuraavina tulivat Krohn 151, Kela 150 ja Räikkönen 145.
Sunnuntain kisaan Anssi joutui starttaamaan jonon hänniltä, eikä tilanne näyttänyt kovin lupaavalta. Levylaulaja lähti kuitenkin napsimaan edellä hitaammin ajaneiden päänahkoja, kunnes vastaan tuli Raivo Tamm. Hänen ohituksensa ei onnistunutkaan kunnialla, vaan Anssi autoineen pyörähti ja putosi samalla useita sijoituksia taaksepäin. Anssi kuitenkin toi autonsa tyylillä maaliin asti, ollen lopulta yhdestoista. Kärkikahinoissa olivat mukana lauantailta tutut nimet. Voiton vei jälleen Krohn jäljessään Limmonen ja Räikkönen. Koska Anssi jäi pisteittä, koko kolmikko meni loppupisteissä hänen ohitseen ja Anssin kauden lopullinen sijoitus oli vasta neljäs.
F3-kauden 2007 viralliset loppupisteet:
1) Tomi Limmonen 174
2) Jesse Krohn 171
3) Rami Räikkönen 160
4) Anssi Kela 153
...
Mustiin pukeutuvaa vauhtihirmua tilanne varmasti jurppii pahanpäiväisesti. Kausi on mennyt hyvin ja Anssia pidettiin ennakkosuosikkina ennen Alastaron viikonloppua. Kauden ensimmäiset pokaalit - toinen sija ja voitto - tulivat jo toukokuussa Jurvassa. Tallinnan kisat menivät hiukan huonommin, Vetelistä ja Pärnusta tuomisina oli neljä toista sijaa ja Ahvenistolla Anssi oli toinen ja seitsemäs. Vaikka neljäs sija loppupisteissä tuntuukin tässä vaiheessa hävityltä, pitää muistaa että tänä vuonna sarjan taso oli kovempi ja Anssikin oli selvästi viimevuotista paremmassa iskussa.
Ja mikä on erityisesti mainittavaa, kukaan kolmikosta Limmonen-Krohn-Räikkönen ei ole tehnyt niin valtavan hienoja reportaaseja varikoilta kuin Anssi. Ei kirjallisessa eikä videomuodossa. (Emmekä me ainakaan Harhaa.comissa olisi muiden pärstiä jaksaneet katsellakaan.) Joten onnittelut Suomen parhaalle formulakuski-reportteri-levylaulajalle!
Lue kisaraportit ja muuta tietoutta Anssin formulasivuilta.
Katso kaikkien kisaviikonloppujen varikkotunnelmat YouTubesta.
________________________________________________________
Anssi toteuttaa kirjaunelmaa (24. heinäkuuta 2007 klo 20:07 / Mari)
"Haluan kirjan kirjoittaa / Kertoa pientä tarinaa / Joka itkettää ja naurattaa / Sen haluaa lukea uudestaan" (Unelmien laulu Pekka ja Susi -albumilla 1994)
Toukokuussa Anssi julkisti yllättävän tiedon: hän kirjoittaa kirjaa. Kyseessä on fiktiivinen romaani, eikä sitä pidä sotkea legendaariseen poliittisen huumorin kirjaan. Vaikka päähenkilönä seikkailee noin kolmekymppinen mieshenkilö, kirja ei ole omaelämäkerta, eikä se käsittele musiikkia.
Kirjan kirjoittaminen alkoi viime lokakuussa, kun lauluntekijä istui tietokoneen ääreen tarkoituksenaan hahmotella biisitekstiä. Tekstiä tulikin yllättävän paljon. Kun sitä oli kasassa kymmeniä sivuja, Anssi totesi, ettei siitä ainakaan biisiä tule. Siitä tulee kirja.
Seuraavaa levyä odottaville kerrottakoon, että uusien biisien teko alkaa vasta kirjan valmistuttua. Tämän vuoden Anssi on varannut päätoimiseen kirjansa kirjoittamiseen, joten levyrintaman asioista on turha kysellä lähimpään puoleen vuoteen. Realistinen aika odotella kirjaa kaupan hyllylle on ensi vuoden syksy, mutta projekti tuskin työllistää levylaulajaa aivan niin pitkään. Satunnaisia keikkoja ja muita musiikillisia sivuprojekteja tulee vastaan jo parin kuukauden sisällä.
Anssi on sanonut olleensa aluksi hieman skeptinen kirjan julkaisukelpoisuuden suhteen, mutta kustannusmaailmasta on annettu hyvää palautetta. Asioiden opettelussa on kuitenkin haastetta, koska kirjalla ja biisitekstillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Uskomme vakaasti, että levylaulajan näppäimistöltä syntyy hienoa tekstiä myös hiukan pidemmän kaavan mukaan!
Tiedustelimme Anssilta hiukan tämän hetken tuntemuksia kirjastaan ja sen kirjoittamisesta:
Et halua itseäsi tituleerattavan kirjailijaksi. Mitä eroa on kirjailijalla ja Anssi Kelalla?
Kirjailija on ammattinimike. Oikea kirjailija on julkaissut ainakin yhden kirjan ja tekee niitä lisää. Minä olen vain poppari, joka kirjoittaa kirjaa. Olen innoissani sen tekemisestä, mutta samalla tiedostan, että tästä saattaa tulla ensimmäinen ja viimeinen kirjoittamani romaani. En ole lainkaan varma siitä, että jaksaisin enää tulevaisuudessa ryhtyä tällaiseen projektiin.
Onko vaikeaa keksiä monta sivua sanottavaa, kun on tottunut tiivistämään tarinan muutamaan säkeistöön?
Huomaan, että laulujen kirjoittaminen on lyönyt leimansa kirjoitustyyliini: kirjoitan mielelläni lyhyitä ja ytimekkäitä lauseita, enkä oikein osaa maalailla asioita runsain sanankääntein -mikä olisi kuitenkin välillä tarpeen.
Ovatko kirjasi ja biisitekstisi samantyylisiä?
En oikein osaa verrata niitä keskenään, enkä tiedä onko tällaisessa vertailussa hirveästi järkeäkään. Omenoita ja appelsiineja.
Mikä on vaikeinta kirjan kirjoittamisessa?
Vaikeimpia ovat tähän mennessä olleet ne päivät, jolloin tekstiä joutuu puristamaan väkisin; esim. saapuessani paikkaan, jossa edellinen kohtaus on juuri loppunut ja tiedän suurinpiirtein mitä vähän ajan päästä tulee tapahtumaan. En kuitenkaan tiedä miten pääsen sinne ja joudun rakentamaan tyhjän päälle siltaa seuraavaan kohtaukseen.
Veikkaanpa kuitenkin, että vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Kun olen kirjoittanut kirjan kertaalleen loppuun, alkaa todellinen työ kun sitä aletaan kustannustoimittajan kanssa kirjoittaa uudestaan.
Tiedätkö jo, miten kirjan tarina loppuu? Onko siihen matkaa vielä pitkälti?
Minulla on käsitys loppuratkaisusta. En tiedä vielä miten kaukana se oikeasti on.
Mitkä ovat ohjeesi aloitteleville kirjan kirjoittajille?
Olisin itse näiden neuvojen tarpeessa.
Mikäli joku kirjailija haluaa lausua viisaita sanoja kokemuksen syvällä rintaäänellä, yhteyttä voi ottaa vieraskirjassa tai foorumilla aiheelle omistetun otsikon alla, jossa on myös lisää Anssin mietteitä aiheesta.
Pekan ja Suden enteellinen Unelmien laulu muuten jatkuu näin:
"Ostaisitko kirjan sen / Kolmesataasivuisen / Jonka päähenkilönä on jättiläinen / Joka ajassa matkustaa" :)
________________________________________________________
Akustisen kiertueen jälkilöylyt (26. toukokuuta 2007 klo 21:51 / Mari)
Tällä viikolla päättyi Anssin ja bändin akustinen neljän keikan kiertue, jonka aikana soitettiin Helsingissä, Rovaniemellä, Vuosaaressa (nk. Helsingissä) ja Tampereella. On aika miettiä, mitä tästä jäi käteen – kenties sen nimmaroidun konserttilipun lisäksi.
Kiertueen lähtökohtana oli viime marraskuussa soitettu Kosketuksessa-taltiointi, jota varten bändi oli treenannut muutamia kappaleita akustiseen muotoon. Erityistä riemua herättivät kaksi selkeää uudelleensovitusta: country-bluegrass-versio Suurista kuvioista ja bossanova-ruotsinlaivaversio 1972:sta. Myös kauniisti akustiseksi muuntunutta Sormusta ja Villen banjoa kiiteltiin. Kaikki nämä kuultiin myös akustisella kiertueella.
Bändin kokoonpano oli suunnilleen sama kuin Kosketuksessa: Anssi soitti Martin-kitaroitaan sekä huuliharppua, Antti bassoa, Kelly rumpuja, Saara koskettimia ja viulua, Ville akustista kitaraa, banjoa, bongorumpuja ja muita perkussioita. Suurin yllätys oli ehdottomasti Saaran repertuaarista löytynyt viulu - sen löytyminen oli yllätys myös muulle bändille. Se ei kuulostanut aivan Pekka Kuusistolta, mutta toi oman pikantin lisänsä tuttuihin biiseihin. Aplodit Saaralle!
Bändi oli myös treenannut lisää, tai kuten Antti asian ilmaisi: treenannut sormet verillä. Kiertueen ensimmäisellä keikalla Helsingin Semifinalissa torstaina 17.5. sen kuuli varsin hyvin. Soitto oli tavallista rutiininomaisempaa, mutta myös samalla epävarmempaa. Antti tiivisti tunnelmat keikan jälkeen: "Eiks se ollut ihan hyvä ekaksi keikaksi?" Vetosi vielä siihen, että edellinen esiintyminen oli tosiaan se Kosketuksessa puoli vuotta sitten.
Mutta treeni näkyi myös hyvällä tavalla eli uusina versioina. Jokaisen keikan alkupuolella esiintyi reimasta rokista mietteliään hitaaksi muunnettu Jennifer Aniston ja nopea, viululla maustettu Harhaa. Myöhemmillä keikoilla kuultu Karhun elämää sai hauskasti kiihdytetyn countrylaukkalopetuksen. Muissa biiseissä seurailtiin tavallisempaa kaavaa.
Covereitakin soitettiin muutamia. Keikkoja varten oli treenattu akustinen bändiversio Iron Maiden -coverista Wasted Years, jota on aiemmin kuultu ainakin kolmenlaisena eri versiona (Savoy 6.4.2006, Gloria 29.11.2006, Belly 23.2.2007). Semifinalissa lämppärinä soitti pääosin Saaran perheestä koottu Webasto, jonka settiin kuului countrycovereiden lisäksi vähemmän countrygenreä edustavat The Beatlesin Get Back ja Guns n’ Roses -yhtyeen Sweet Child O’ Mine. Anssin keikkaosuudessa kuultiin Saaran kauniilla äänellään laulama I Feel The Earth Move -cover. Kiertueen viimeisellä etapilla Tampereella kuultiin tuttu coverveto Heart Of Gold. Yleisöstä huudettiin toiveita mm. Paranoidista, mutta ne jäivät tällä kertaa toteuttamatta.
Biisilistassa pysyi vakiona noin 13 ennen Semifinalia harjoiteltua biisiä, joista kuusi ensimmäistä suorastaan kiveen hakattuina, mutta kullakin keikalla kuultiin hiukan toisistaan poikkeava setti sekä encoret. Näiden perusbiisien lisäksi soitettiin ainakin Mikan faijan BMW, Älä mene pois, Nummela, Karhun elämää, Kaksi sisarta, Laulu petetyille ja sooloversio Rva Ruususesta. Ruusunen oli Semifinalin keikan lopetusbiisinä täyttä rautaa! Eniten perusbiisilistaa rukattiin Vuosaaren keikalla, jossa balladit (Kipinöitä, Huoneessa ja Sormus) jätettiin kokonaan pois. Pisin keikka soitettiin Tampereella, peräti 18 biisiä.
Keikkaolosuhteet sen sijaan vaihtelivat melkoisesti. Kun tunnelma Semifinalissa oli hyvinkin rauhallinen ja sivistynyt, Vuosaaren keikasta ei parhaalla tahdollakaan voinut sanoa samaa. Lauantaina 19.5. Vuosaaren Hangout 10:ssä soitettiin yksi Anssin uran kaoottisimmista keikoista! Lava oli pieni nurkkaus tanssilattiasta, jonne vahvasti humaltunut, meluisa ja musiikista innostunut yleisö saattoi vyöryä hetkenä minä hyvänsä. Kaaos päättyi kuitenkin onnellisesti. Rovaniemen Irish Timesissa perjantaina 18.5. tunnelma oli mukavalla tavalla katossa – tunnettu tosiasiahan on, että pohjoisessa keikat maistuvat paremmilta ja yleisö on leppoisampaa. Tampereen Henry’s Pub tiistaina 22.5. alkoi täyttyä vasta keikan aikana, mutta tunnelma nousi siinä määrin, että aloitusbiisi Milla jouduttiin esittämään vielä uudestaan encoressa.
Anssi itse arvioi kouluarvosanoin Rovaniemen keikan kokonaisuutena nelikon parhaaksi (10), Tampereen musiikillisesti onnistuneimmaksi (9), Semifinal sai ihan hyvän kahdeksikon ja Vuosaari jäi ymmärrettävistä syistä hännille (6). Kiertueen keskiarvo oli siis 8,25.
Harhaa.com antaa kiertueesta yleisarvosanaksi kelvollisen kahdeksikon. Bändiltä olisi toivonut vielä lisää irroittelua, hieman useampia erikoisia versioita ja enemmän yllätyksiä cover-valinnoissa. Akustinen bändikiertue oli kuitenkin ideana niin hieno, että vaikka vauhti ja vaaralliset tilanteet jäivät enemmän yleisön toikkaroinnin ja biisitoiveiden varaan, ei lopputulos voi olla kovin huono. Kaikkea muuta. Sähköistä soittoa on viime vuosina kuultu niin paljon, että vaihtelu oli todella virkistävää! Hyvät biisit toimivat loistavasti myös akustisina. Lisää tällaista ja akustisuus kunniaan!
Lisää akustisesta kiertueesta:
Semifinalin, Vuosaaren ja Tampereen biisilistat.
Treenitunnelmia Semifinalista YouTubessa Harhaan verran.
Anssin keikkaraportti akselilta Helsinki-Rovaniemi-Helsinki.
Foorumilla tunnelmia Semifinalista, Vuosaaresta ja Tampereelta.
Kuvia Semifinalista ja Vuosaaresta tulossa piakkoin!
________________________________________________________
Anssi aloitti kolmannen F3-kautensa voitokkaasti (15. toukokuuta 2007 klo 09:23 / Mari)
Tänä kesänä Anssi ajaa taas Suomen F3-sarjassa Koiranen bros. Motorsport -tiimin väreissä. Alkamassa on jo kolmas autoilukausi; edellisillä yrittämillä Anssi on sijoittunut sarjassa viidenneksi ja neljänneksi. Nyt toiveissa on parantaa suoritusta ja nousta kauden päätteeksi palkintopallille eli kolmen parhaan joukkoon.
"Tulee tosi tiukka vuosi. Ihan tosissaan saa rattia kääntää, jos meinaa päästä sinne. F3-touhu alkaa olla tuttua, mutta nöyränä on lähdettävä kilpailuihin", Anssi kommentoi asiaa Ilta-Sanomien urheilusivuilla huhtikuun lopulla. Samassa haastattelussa hän myös toteaa, että opittavaa on paljon ja kyseessä on pelkkä harrastus.
Viime viikonloppuna tuli ensimmäinen näytön paikka, kun kausi avattiin Jurvan Botniaringillä. Tuttuun tapaan viikonlopun aikana ajettiin kaksi kisaa, toinen lauantaina ja toinen sunnuntaina. Lauantain lähdössä Anssi nosti autonsa huonon lähdön jälkeen toiseksi ja sunnuntaina sijoitus parani vielä pykälällä, tuloksena kauden ensimmäinen voitto. Anssi peittosi sujuvasti pahimman kilpakumppaninsa tallitoveri Rami Räikkösen lisäksi Mika Salon tiimissä ajavat autoilijat. Kilpailuissa oli mukana Formula Renault -autoilla ajavia kuskeja, joiden sijoituksia ei huomioida varsinaisissa sarjalaskelmissa.
Kauden 2007 aikataulu näyttää tältä:
12.-13.5. Botniaring
9.-10.6. Tallinna
30.6.-1.7. Kemora
11.-12.8. Pärnu
25.-26.8. Ahvenisto
15.-16.9. Alastaro
Mahdolliseen keikkailuun Anssin formulaharrastus vaikuttaa niin, että kilpailuviikonloput pyritään rauhoittamaan ajamiselle. Yksi päällekkäisyys kesän aikana ainakin on: Pärnun viikonloppuna Anssi keikkailee Suomussalmella. Tästä syystä Anssia lennätetään 760 kilometriä ajo- ja keikkapaikkojen välillä. Nähtäväksi jää, miten se käytännössä onnistuu. Viime kesänä Jyväskylän Killerirockin festarikeikka peruuntui artistin ollessa Pärnun suunnalla mahdollisten huonojen lentosäiden armoilla. Joka tapauksessa - ensi viikonvaihteessa ei ajeta, vaan soitetaan akustisia bändikeikkoja Helsingissä, Rovaniemellä ja Tampereella!
Harhaa.com toivottaa Anssille menestyksekästä ja vähäkolarista kesää!
Kattava ja kiitettävästi päivittyvä informaatiopaketti autoilusta anssikela.comin formulasivuilla.
________________________________________________________
Antin ja Anssin poliittisen huumorin kirja julkaistaan (01. huhtikuuta 2007 klo 11:15 / Mari)
Harhaa.comilla on ilo ja kunnia kertoa kansalle suuri uutinen: jo vuosia tekeillä ollut Anssi Kelan ja Antti Karisalmen poliittisen huumorin kirja julkaistaan! Tieto asiasta lipsahti luonnollisestikin Antin suusta, ikään kuin puolivahingossa, ja Harhaa.comin reportteri oli kärppänä kyselemässä aiheesta lisää.
Jotta kaikki pysyvät kärryillä, palatkaamme hiukan ajassa taaksepäin selvittämään mistä tämä legenda kumpuaa. Poliittinen huumori pilkahti ensimmäistä kertaa esiin jo vuonna 2001, jolloin Nummela jyräsi albumilistalla ja bändi kiersi Suomea ahkerasti. Ensimmäinen julkisesti tunnettu poliittinen kuva piirrettiin Kuopion Puijonsarven takahuoneessa 26.10.2001. Seuraavalla visiitillä taideharrastus jatkui. Samoihin aikoihin Anssi ja bändin basisti Antti alkoivat hauskuuttaa pitkiä keikkamatkojaan poliittisella kirjallisuudella, jolla piristettiin usein myös hotellihuoneiden sisustusta. Ensimmäistä kirjakokoelmaa kannettiin Playstation-laatikossa, jonka silloinen kitarateknikko Jay "Ruma Hiawatha" hukkasi.
Harhaa.comin haastattelussa syksyllä 2002 Antti kertoi miten poliittista huumoria syntyy: "Temmataan tuulesta joku aihe ja selaillaan niitä kirjoja, joissa on hauskoja sutkautuksia ja typeriä kuvatekstejä. Niitä luetaan kuin piru Raamattua, otetaan virke jostain ja yhdistetään se toiseen virkkeeseen. Tai johonkin sattumukseen edellisellä huoltsikalla." Herrat kokoontuivat joskus vapaa-ajallaankin puhumaan politiikkaa. Jossain vaiheessa alettiin huhuta kokonaisesta poliittisen huumorin kirjasta. Varsinkin Anssi on liittänyt kirjaan usein antihuumori-käsitteen: "Mikäli joskus tosiaan oikeasti julkaisemme poliittisia kaskuja sisältävän kirjan, niin siihen tulee ehdottomasti suhtautua vitsikirjan parodiana."
Nyt tämä pitkään kypsytelty kirjallinen suurteos siis näkee vihdoin päivänvalon. Todennäköinen julkaisuajankohta on loppuvuodesta 2007. Kustantaja pidetään vielä salaisuutena, mutta useampikin kustantamo oli kiinnostunut julkaisemaan muusikoiden hengentuotteen. Myöskään kirjan nimeä ei voida vielä julkistaa. "Teoksella on muutamia nimiluonnoksia, joista luultavasti mikään ei tule painetuksi kanteen", Antti totesi Harhaa.comille sähköpostitse viime viikolla.
Kysyttäessä onko kirja valmis, Antti kiemurtelee: "Sanotaan nyt vaikka niin, että materiaalia alkaa olla riittävästi kasassa. Projektihan sinänsä on pidempi kuin ihmisen elinkaari, joten perilliset saavat jatkaa siitä mihin me jäimme (eli käräjöimään hovioikeuteen)." Sisältö on odotetunlainen. "Kirjan kaikki teksti on olevinaan poliittista huumoria. Huumorin lomassa on myös kuvitusta, joka saattaa auttaa lukijaa puristamaan itsestään tipan naurua "vitsin" jättämän tyhjän olon tunteen jälkeen."
Poliittiset idolit, onko heitä?
Politiikka ei varsinaisesti kiehdo kirjan tekijöitä. Oikeastaan päinvastoin. Antti loihtii silmiemme eteen elävän kuvan: "Sana "politiikka" tuo mieleen (näin 70-luvun alussa syntyneen näkökulmasta) pönäkät simpanssit ahtaissa, hilseen peittämissä puvuissaan, leveät kravatit, valuuttakaupan kassit ja pitkät lausunnot, jotka vilisevät maallikon korvaan vieraan planeetan kieleltä kuulostavia sanoja, ja jotka tulkattunakaan eivät kuitenkaan tahdo ilmaista mitään."
Mutta entä se huumori? "Jos politiikan kenttää tarkkailee kuin katselisi kolmiulotteista piilokuvaa (ts. vähän silmät kierossa), saattaa moni aluksi ankealta näyttävä yksityiskohta osoittautua hyvinkin huumoripitoiseksi esiintymäksi ja kuivakkaan spastinen poliittinen elekieli muuttua hersyvän hauskaksi klovneriaksi." Kuten epäilimmekin, Antti pitää todennäköisenä, että hänestä tulee isona poliitikko. "Tosin valtio jossa politisoin, täytynee perustaa ensin", hän huomauttaa.
Huumorikirjan tekijöillä on lukuisia suosikkipoliitikkoja tai muistelmateoksia. Antti listaa kirkkainta kärkeä: "Kekkonen on tietysti kaikessa värikkyydessään ylitse muiden. Muistelmista mainittakoon esim. Emil Skogin Sosialisti ja patriootti muistelee sekä Arvo Hautalan mahtava Kehuttiin lakkokenraaliksi. Myös K.A. Fagerholmin Puhemiehen ääni on ollut tiukassa syynissä." Lähdeaineisto on kunnioitusta herättävä: "Muistelmia ja poliittista historiaa on kertynyt nurkkiin sellainen pyöreä motillinen eli reilu pari metriä preussilaiseen riviin aseteltuna". Antti muistaa vielä yhden inspiroivan merkkiteoksen: "Valittujen Palojen Sotilashuumoria, joka kuuluisi jokaisen kulttuurikodin kirjastoon Matti Nykäsen kirjan ja Raamatun väliin."
Katsaus tulevaan
Neljä vuotta sitten keväällä Anssi pohti Harhaa.comin haastattelussa huumorikirjan mahdollista julkaisua ja epähuomiossa lipsautti raskauttavan asianhaaran: "Olemme kaskuissamme vääristelleet historiallisia tapahtumia ja henkilöitä niin runsaalla kädellä, että kunnianloukkaus- ja herjaussyytteiltä ei varmaankaan voitaisi välttyä." Saadaanko Suomeen poliittisen huumorin lisäksi kunnon oikeussalidraamaa?
Antin mukaan mahdollisiin oikeusjuttuihin aiotaan varautua perustamalla rahasto. "Sen varoilla voimme palkata maan kalleimmat lakimiehet osoittamaan, että syytteen nostajat ovat loppujen lopuksi itse syyllisiä. Saamillamme vahingonkorvauksilla voimme jatkaa poliittista julkaisutoimintaa", Antti unelmoi. Jää nähtäväksi, toimiiko suunnitelma käytännössä.
Lopuksi pientä esimakua kirjasta. Antti uskoo hauskimpien poliittisten kaskujen kumpuavan elävästä elämästä ja kertoo esimerkin.
"Huonekaluketjun patjamainos 80-90-lukujen taitteesta. Mainoksen alkaessa vastavihityt kyyhkyläiset, kalvakka casanova Urpo Leppänen ja tummahipiäinen Ana pönöttävät halvanoloisissa kulisseissa jonkin sortin runkopatjan edessä. Käydään seuraavanlainen keskustelu:
Ana: "Urpo, huva patja."
Johon Urpo laittamattomasti: "Si, si."
Muuta ei oikeastaan hyvältä poliittiselta huumorilta voikaan vaatia..."
Näissä tunnelmissa jäämme odottelemaan tajunnanräjäyttävän kirjan julkistusta. Vai pitäisikö ennakkomainontaa kiihdyttää järjestämällä kirjan kansien julkistustilaisuus, mitä mieltä on Antti? "Mainio idea. Ehkä tilaisuus pitäisi viedä vielä astetta pidemmälle ja julkistaa tuolloin ainoastaan esim. kirjan sivujen koko ja käytettävä paperilaatu."
PS. Tämä uutinen ei siis ole aprillia, vaan ihan silkkaa faktaa! Ainakin tämänhetkisen tietämyksen eli Antin antamien lausuntojen mukaan.
________________________________________________________
Tätä vanhemmat uutiset löytyvät arkistosta.
| |