Viime syksyn Pieni juhlakiertue oli sen verran mainio, että sen pariin kelpaa palata. Kiertueessa oli yksi pieni kauneusvirhe, nimittäin se, että 28.9.-10.12.2011 välisenä aikana armoitettu levylaulajamme ehti raapustaa blogiinsa vain yhden keikkaraportin ja yhden kuvareportaasin. Tämän harmillisen tilanteen korjaamme tässä ja nyt, vieläpä artistin omin sanoin ja kaiken huipuksi ilman artistin itsensä apua!
Vastaus löytyy tietysti Anssin tien päältä Facebookiin lähettelemistä päivityksistä. Harhaa.com esittelee nyt tuon keikkaraportoinnin parhaat palat. Jokaisen kommentin mukana seuraa Facebookista saatu päivämäärä – huom. kyseiset päivämäärät eivät välttämättä vastaa todellista kirjoitusajankohtaa, joten ne ovat vain suuntaa-antavia. Muutamaa kommenttia on lyhennetty, jotta oleellinen ajatus nousee paremmin esiin.
Lisukkeena kuvia, joissa Anssin ja bändin keikkabussi matkaa ajassa ja paikassa sateisesta syksystä kohti talvea. Aloittakaamme aikamatka keikkabussin kyydissä!
Kiertue alkaa tänään. Bändin kanssa on treenattu niin paljon, että Saara sanoi eilen ”hyi saatana”. Sormenpäät ovat kovettuneet runsaasta soittamisesta, olemme mainiossa iskussa. Keikoista tulee varmasti hyviä. Toivottavasti yleisölläkin riittää mielenkiintoa saapua katsomaan niitä. ”Yleisö on outo ankka” sanoi Danny minulle kerran. (27.9.2011)
Kiertue on virallisesti alkanut: keikkabussi liikkuu. Ville aateloitiin kiertuemanageriksi. Hän ei tosin vielä itse tiedä tätä, koska saapuu Heinolaan omia polkujaan. Kiertuemanageri valittiin perinteiseen tyyliin: hän on se, joka on viimeisenä kyykyssä. Ville ei tiettävästi ole vielä tänään kyykistynyt. (28.9.2011)
Tiesittekö, että kuuluisalla Manneken Pis -patsaalla on vähemmän tunnettu sisarteos Manneken Kak? (28.9.2011)
Ensimmäinen keikka pitkän tauon jälkeen on aina hieman hapuileva, Heinolassa tämä näkyi erityisesti kitaranvaihtoihin liittyvän koreografian kömpelyytenä. Mutta avaus oli kuitenkin mainio, kahden uuden kappaleen ensiesityksetkin sujuivat yllättävän hyvin. Olen tyytyväinen. (29.9.2011)
Askarteluhommaa: printtaan latauskoodiarkkeja, joista sitten saksin satoja koodilappusia. Nämä siis illan Virgin Oilin keikalle, toivottavasti lappuja riittää kaikille. Jos saat sellaisen illalla käteesi, niin ei kannata laittaa kielen päälle – printterin mustekasettiin ei ole lisätty mitään jännää. (7.10.2011)
Hommat hoidettu Mikkelin Wilhelmissä. Oli vähän levoton meininki, mutta lopulta ihan hauskalla tavalla — nyt nauru maittaa takahuoneessa. Eihän tällaisissa esiintymisajoissa ole mitään järkeä, mutta toisaalta yleisökin syttyi kunnolla vasta noin kahden aikaan yöllä. Outoa minusta. (8.10.2011)
Välillä keikkatallenteiden kuunteleminen tärvelee keikkoihin liittyvät hyvät muistot: sitä on kuvitellut vetäneensä kuin Freddie Mercury, mutta nauhoite paljastaakin, että on itse asiassa vetänyt kuin Frederik. (9.10.2011)
Olemme Ähtärissä. Matka sujui rattoisasti, järjestimme bussissa levyraadin. Paul McCartneyn Jenny Wren -kappale voitti yhtä vaille täysillä pisteillä, vain Ketonen antoi sille ysin. Typerys. (28.10.2011)
Ähtärin hotelli Mesikämmen on mielenkiintoinen ajasta irrallaan oleva vyöhyke: täällä kalenteri on pysähtynyt 70-luvulle. Lujan graniitin poveen louhituissa katakombeissa astellessa odottaa jokaisen kulman takana törmäävänsä Hannu Karpon karvahattuun. Se elää! Vielä pari tuntia keikkaan. (28.10.2011)
Esitys Ähtärissä ei mennyt aivan käsikirjoituksen mukaan. Korvamonitorimme rutisivat jo hiukan soundcheckissä, mutta arvelimme, että kyllä niillä voi vetää. Eihän niillä voinut. Lavalle astuttuamme osoittautui, että pieni rutina oli eskaloitunut infernaaliseksi särömyrskyksi. Kuulimme omasta soitostamme vain pieniä kaikuja kolmannen maailmansodan läpi. Vedimme silti. En kyllä yhtään osaa sanoa miltä se kuulosti. Kärkkäri oli jostain syystä meidän aika- ja avaruusvyöhykkeemme ulkopuolella: hänellä oli kuulemma törkeän hyvä kuuntelu ja hän vain ihasteli keikan hyvyyttä. Todella outoa. (28.10.2011)
Bussi liikkuu kohti Kaustista. Mittasimme pulssit: Anssi 74, Ville 76, Saara 68, Kelly 58, Antti 90, Roope 58 (miksaaja) (29.10.2011)
Teboil Kaustinen. Alempi ilmoitus, WTF??? (29.10.2011)
Pulssit ennen keikkaa: Anssi 76, Antti 80, Kelly 64 (kivesepisodi!), Ville 64, Saara 80
Keikan jälkeen: Anssi 110, Antti 110, Kelly 62 (ei kivesepisodia), Ville 76, Saara 80
Keikan jälkeiset pulssit ovat yllättävän matalat. Normaalia riehakkuutta hiukan söi se, että esiinnyimme tänään n. kynttilänvaloa vastaavissa luxeissa. En tiedä miksi valoa tarjoiltiin niin kitsaasti. Kuuntelu toimi kuitenkin eilisestä poiketen loistavasti. Ehkä se on joko tai: joko kuulemme tai sitten näemme – molempia emme saa. (29.10.2011)
Rukalla on mustaa. Olemme matkustaneet, pystyttäneet, tehneet soundcheckin ja nyt saavuimme majapaikkaan. Voisi vaikka hiukan huilata ennen konsertointia, mutta täytyy vielä käydä toimittajien kuultavana. Kelly on oksentanut kahdesti, nyt häntä närästää. Saaraakin närästää. Syynä matkan varrelta ostamani laatikollinen kirpeitä mansikkaremmejä. (11.11.2011)
Pohjoisesta on kotiuduttu. Hauska reissu. Nyt olen hyvin uupunut. Taidanpa ruveta sohvalle ja ottaa pikku tirsat. (13.11.2011)
Kuopiossa. Odottelemme ruokaa Memphisissä. Täsmennettäköön, että olemme kuitenkin Kuopiossa, emme Memphisissä. Illalla meillä on täällä keikka. Siis Kuopiossa. Vaikka kyllä Memphisissäkin on varmasti tänään keikkoja – onhan kyseessä maineikas musiikkikaupunki. (18.11.2011)
Matkalla Leppävirralle. Bussissa järjestettiin juuri turneen ensimmäinen onginta. Palkintoina mm. mineraalitärpättiä, ilmakiväärin hauleja ja Saaralle tradition sanelema polkupyörän pumppu. Hänellä on niitä jo kymmenittäin. (26.11.2011)
Väsyttää. Hetken päästä pitäisi ryhdistäytyä ja konsertoida Leppävirran Vesileppiksessä. Soundcheck jäi tyystin tekemättä, koska salissa vietettiin samanaikaisesti paikallisen firman pikkujouluja. Antilta yritettiin tinkiä bassosäestystä tanssikilpailun taustalle. Ei suostunut, vaikka hänelle jopa laulettiin ääneen bassolinja, joka olisi pitänyt soittaa. Ihan groovaava linja, ei siinä mitään. (26.11.2011)
Vesileppiksessäkin on nyt konsertoitu. Oli erikoinen keikka. Muutaman ensimmäisen biisin aikana yleisö hiihteli paritansseja. Se on mielestäni aina tosi omituista, kun ei tämä nyt kuitenkaan mitään varsinaista hiihtoliiton musiikkia ole. Ehkä ns. tanssikansa ei osaa suhtautua musiikkiin muulla tavalla? Vaikka lavalla olisi Napalm Death, niin ei muuta kuin emäntä kainaloon ja mosh pittiin tapailemaan foxtrotin askeleita.
Loppukeikka kuitenkin sujui selvästi rokimmissa merkeissä ja tunnelmakin kohosi ihan kelpo mittoihin. Hyvää vääntöä, hauskojahan nämä soittohommat tänäänkin olivat.
Tupakkapaikalla käynyt Antti kertoi paikallisen yleisön edustajan kertoneen, että biisini kuulostavat radiossa paljon paremmilta, ja että Popeda on paljon kovempi bändi. Pate Mustajärvikin ottaa yleisönsä eikä ole tyhmän näköisesti heiluva hippi. En väitä vastaan. Popeda on ehkä Suomen kovin livebändi.
Juuri parhaillaan Antti tosin kertoo löytäneensä tupakkapaikalta myös keikkaa kehunutta jengiä. Kaikki ovat kuitenkin olleet poikkeuksetta sitä mieltä, että minun pitäisi leikata tukkani. En leikkaa. (26.11.2011)
Keikan odottelua Jyväskylän Cumuluksessa. Tunnelma enteilee räjähtävää rock’n’roll-spektaakkelia. Kärkkäri nukkuu ja minäkin taidan seuraavaksi jyristä pienet tirsat ennen showta. Tulkaahan herättelemään meitä parin tunnin kuluttua ravintola Londoniin! (2.12.2011)
Jos tässä nyt vielä analysoi, mihin tämän iltainen menestyksemme perustui, niin syytä ei tarvitse hakea omaa nenää kauempaa: tietysti VIIKSET. Niiden kanssa ei yksinkertaisesti voi mennä pieleen. (2.12.2011)
Matka jatkuu kohti Espoota. Meidän keikkabussimme ei pysähdy ABC!:lla, vaan suosimme mieluummin tällaisia Karoliinan Kahvimyllyn tapaisia taukotupia. Jos liikut nelostiellä, niin Joutsan kieppeillä kannattaa pysähtyä täällä. Laaja valikoima herkullisia piiraita ja kakkuja – ja ISOINA viipaleina. (3.12.2011)
4000 tykkäystä! Keikkabussissa tätä juhlistetaan riehakkaasti Mika Kojonkosken tyyliin. Nyt bailataan! (3.12.2011)
4000 tykkäystä! Tätä on vähän juhlittava! Kuten sitäkin, että Antti täyttää tänään 40! Miten sattuikin! Tätä nautiskellaan kaikessa rauhassa! (3.12.2011)
Antille luovutettiin esityksen aikana komea pokaali merkkipäivän johdosta. Sitä myös juhlistettiin lavalla Mika Kojonkoski -tyyppisillä tuuletuksilla. Tämä railakas juhlinta kesti kieltämättä hiukan liian kauan. Tästä pahoittelut. Onneksi itse juhlakalu säästi komeimmat ja erootillisimmat tanssiaskeleensa takahuoneeseen. (3.12.2011)
Tänään itsenäisyyspäivän etkot Hyvinkään Hopealyhdyssä. Jos pidät ainoastaan Meshuggah-tyyppisestä matikkametallista, niin ei kannata tulla. Tai jos pidät ainoastaan Pan Sonic -tyyppisestä minimalistisesta elektrosta, niin ei kannata tulla. Muuten kannattaa. (5.12.2011)
Hetken päästä nousemme lavalle, jonka eteen on
joskus 30-luvulla sijoitettu pylväs, juuri siihen kohtaan, jossa normaalisti keekoilisin. Niinpä esiinnyn tänään lavan oikealla reunalla, Antti on sijoitettu strategisesti pylvään taakse. (5.12.2011)
Rva Ruusunen oli erityisen legendaarinen. Kävin tapani mukaan haastamassa kappaleen aikana Anttia pieneen nujakkaan. Tämä pistikin vastaan sellaisen taklauksen, että lensin alas lavalta, yleisön niskaan. Hyvä mylläkkä! NYHC! (5.12.2011)
Ai niin, kiitokset vielä eilen Hyvinkäällä saamistani lukuisista joululahjoista. Avasin ne luonnollisesti heti päästyäni kotiin. Eräästä paketista löytyneet mustat villasukat tulivatkin todelliseen tarpeeseen: olen kylmänä vuodenaikana villasukkien suurkuluttaja ja molemmat omistamani sukkaparit kuluivat viime talvena kantapäistään puhki. Nuo menevät siis suoraan käyttöön, tattis! (6.12.2011)
Viikonloppuna tiedossa on Pienen Juhlakiertueen päätöskeikat: huomenna Tampereella ja lauantaina Nummelassa. Toivottavasti tunnelmat pysyvät yhtä huipussa kuin parina edellisenä viikonloppunakin. Porukkaa on ollut kuin olisi taas 2001 – mikä oli tämän kiertueen tarkoituskin. Rakentamamme aikakone toimii. Kaikki hieno valitettavasti loppuu aikanaan. Ikävää, että keikkoja on enää kaksi. Tehkäämme niistä kuitenkin sitäkin tykimmät! (8.12.2011)
Tampereella. Nelisen tuntia odottelua illan bakkanaaleihin. Ilonan tarjoilijattaren mukaan luvassa on vuoden kovin ilta. Hyvä, että rima on asetettu matalalle. Hotellin sauna olisi kuumana kymmeneen saakka, mutta enpä tiedä. (9.12.2011)
Toivottavasti yli 50-vuotias kitarani ei tykännyt kyttyrää siitä, kun lorotin se päälle juomapullosta vettä. Tuli vain jostain syystä sellainen fiilis. (9.12.2011)
Pieni Juhlakiertue on nyt valmis. 
Oli mahtavaa päättää rundi Nummelaan, keikka oli yhtä juhlaa. Sain myös mitalin! Vihdin kunta halusi muistaa minua luovuttamalla komean pronssisen lätkän. Onko minut nyt aateloitu Vihdissä? Sir Anssi? (10.12.2011)
P.S. Mitähän keikkabussin paljon nähneet seinät voisivatkaan kertoa, jos niillä olisi kyky puhua?
Hurjaa menoa!