Antin ja Anssin poliittisen huumorin kirja julkaistaan

Harhaa.comilla on ilo ja kunnia kertoa kansalle suuri uutinen: jo vuosia tekeillä ollut Anssi Kelan ja Antti Karisalmen poliittisen huumorin kirja julkaistaan! Tieto asiasta lipsahti luonnollisestikin Antin suusta, ikään kuin puolivahingossa, ja Harhaa.comin reportteri oli kärppänä kyselemässä aiheesta lisää.

Jotta kaikki pysyvät kärryillä, palatkaamme hiukan ajassa taaksepäin selvittämään mistä tämä legenda kumpuaa. Poliittinen huumori pilkahti ensimmäistä kertaa esiin jo vuonna 2001, jolloin Nummela jyräsi albumilistalla ja bändi kiersi Suomea ahkerasti. Ensimmäinen julkisesti tunnettu poliittinen kuva piirrettiin Kuopion Puijonsarven takahuoneessa 26.10.2001. Seuraavalla visiitillä taideharrastus jatkui. Samoihin aikoihin Anssi ja bändin basisti Antti alkoivat hauskuuttaa pitkiä keikkamatkojaan poliittisella kirjallisuudella, jolla piristettiin usein myös hotellihuoneiden sisustusta. Ensimmäistä kirjakokoelmaa kannettiin Playstation-laatikossa, jonka silloinen kitarateknikko Jay ”Ruma Hiawatha” hukkasi.

Harhaa.comin haastattelussa syksyllä 2002 Antti kertoi miten poliittista huumoria syntyy: ”Temmataan tuulesta joku aihe ja selaillaan niitä kirjoja, joissa on hauskoja sutkautuksia ja typeriä kuvatekstejä. Niitä luetaan kuin piru Raamattua, otetaan virke jostain ja yhdistetään se toiseen virkkeeseen. Tai johonkin sattumukseen edellisellä huoltsikalla.” Herrat kokoontuivat joskus vapaa-ajallaankin puhumaan politiikkaa. Jossain vaiheessa alettiin huhuta kokonaisesta poliittisen huumorin kirjasta. Varsinkin Anssi on liittänyt kirjaan usein antihuumori-käsitteen: ”Mikäli joskus tosiaan oikeasti julkaisemme poliittisia kaskuja sisältävän kirjan, niin siihen tulee ehdottomasti suhtautua vitsikirjan parodiana.”

Nyt tämä pitkään kypsytelty kirjallinen suurteos siis näkee vihdoin päivänvalon. Todennäköinen julkaisuajankohta on loppuvuodesta 2007. Kustantaja pidetään vielä salaisuutena, mutta useampikin kustantamo oli kiinnostunut julkaisemaan muusikoiden hengentuotteen. Myöskään kirjan nimeä ei voida vielä julkistaa. ”Teoksella on muutamia nimiluonnoksia, joista luultavasti mikään ei tule painetuksi kanteen”, Antti totesi Harhaa.comille sähköpostitse viime viikolla.

Kysyttäessä onko kirja valmis, Antti kiemurtelee: ”Sanotaan nyt vaikka niin, että materiaalia alkaa olla riittävästi kasassa. Projektihan sinänsä on pidempi kuin ihmisen elinkaari, joten perilliset saavat jatkaa siitä mihin me jäimme (eli käräjöimään hovioikeuteen).” Sisältö on odotetunlainen. ”Kirjan kaikki teksti on olevinaan poliittista huumoria. Huumorin lomassa on myös kuvitusta, joka saattaa auttaa lukijaa puristamaan itsestään tipan naurua ”vitsin” jättämän tyhjän olon tunteen jälkeen.”

Poliittiset idolit, onko heitä?

Politiikka ei varsinaisesti kiehdo kirjan tekijöitä. Oikeastaan päinvastoin. Antti loihtii silmiemme eteen elävän kuvan: ”Sana ”politiikka” tuo mieleen (näin 70-luvun alussa syntyneen näkökulmasta) pönäkät simpanssit ahtaissa, hilseen peittämissä puvuissaan, leveät kravatit, valuuttakaupan kassit ja pitkät lausunnot, jotka vilisevät maallikon korvaan vieraan planeetan kieleltä kuulostavia sanoja, ja jotka tulkattunakaan eivät kuitenkaan tahdo ilmaista mitään.”

Mutta entä se huumori? ”Jos politiikan kenttää tarkkailee kuin katselisi kolmiulotteista piilokuvaa (ts. vähän silmät kierossa), saattaa moni aluksi ankealta näyttävä yksityiskohta osoittautua hyvinkin huumoripitoiseksi esiintymäksi ja kuivakkaan spastinen poliittinen elekieli muuttua hersyvän hauskaksi klovneriaksi.” Kuten epäilimmekin, Antti pitää todennäköisenä, että hänestä tulee isona poliitikko. ”Tosin valtio jossa politisoin, täytynee perustaa ensin”, hän huomauttaa.

Huumorikirjan tekijöillä on lukuisia suosikkipoliitikkoja tai muistelmateoksia. Antti listaa kirkkainta kärkeä: ”Kekkonen on tietysti kaikessa värikkyydessään ylitse muiden. Muistelmista mainittakoon esim. Emil Skogin Sosialisti ja patriootti muistelee sekä Arvo Hautalan mahtava Kehuttiin lakkokenraaliksi. Myös K.A. Fagerholmin Puhemiehen ääni on ollut tiukassa syynissä.” Lähdeaineisto on kunnioitusta herättävä: ”Muistelmia ja poliittista historiaa on kertynyt nurkkiin sellainen pyöreä motillinen eli reilu pari metriä preussilaiseen riviin aseteltuna”. Antti muistaa vielä yhden inspiroivan merkkiteoksen: ”Valittujen Palojen Sotilashuumoria, joka kuuluisi jokaisen kulttuurikodin kirjastoon Matti Nykäsen kirjan ja Raamatun väliin.”

Katsaus tulevaan

Neljä vuotta sitten keväällä Anssi pohti Harhaa.comin haastattelussa huumorikirjan mahdollista julkaisua ja epähuomiossa lipsautti raskauttavan asianhaaran: ”Olemme kaskuissamme vääristelleet historiallisia tapahtumia ja henkilöitä niin runsaalla kädellä, että kunnianloukkaus- ja herjaussyytteiltä ei varmaankaan voitaisi välttyä.” Saadaanko Suomeen poliittisen huumorin lisäksi kunnon oikeussalidraamaa?

Antin mukaan mahdollisiin oikeusjuttuihin aiotaan varautua perustamalla rahasto. ”Sen varoilla voimme palkata maan kalleimmat lakimiehet osoittamaan, että syytteen nostajat ovat loppujen lopuksi itse syyllisiä. Saamillamme vahingonkorvauksilla voimme jatkaa poliittista julkaisutoimintaa”, Antti unelmoi. Jää nähtäväksi, toimiiko suunnitelma käytännössä.

Lopuksi pientä esimakua kirjasta. Antti uskoo hauskimpien poliittisten kaskujen kumpuavan elävästä elämästä ja kertoo esimerkin.
”Huonekaluketjun patjamainos 80-90-lukujen taitteesta. Mainoksen alkaessa vastavihityt kyyhkyläiset, kalvakka casanova Urpo Leppänen ja tummahipiäinen Ana pönöttävät halvanoloisissa kulisseissa jonkin sortin runkopatjan edessä. Käydään seuraavanlainen keskustelu:
Ana: ”Urpo, huva patja.”
Johon Urpo laittamattomasti: ”Si, si.”
Muuta ei oikeastaan hyvältä poliittiselta huumorilta voikaan vaatia…”

Näissä tunnelmissa jäämme odottelemaan tajunnanräjäyttävän kirjan julkistusta. Vai pitäisikö ennakkomainontaa kiihdyttää järjestämällä kirjan kansien julkistustilaisuus, mitä mieltä on Antti? ”Mainio idea. Ehkä tilaisuus pitäisi viedä vielä astetta pidemmälle ja julkistaa tuolloin ainoastaan esim. kirjan sivujen koko ja käytettävä paperilaatu.”

PS. Tämä uutinen ei siis ole aprillia, vaan ihan silkkaa faktaa! Ainakin tämänhetkisen tietämyksen eli Antin antamien lausuntojen mukaan.