Anssin uusi ja kauan odotettu toinen albumi Suuria kuvioita julkaistiin virallisesti eilen ja Helsingin Stockmann oli järjestänyt pienen tilaisuuden juhlistamaan tapausta. Pääoven molemmin puolin oli viritetty suuria levynkansijulisteita ja pienemmissä lapuissa kerrottiin Anssi Kelan esiintyvän tavaratalon 1. kerroksessa klo 17.
Hissien luona olevien portaiden päälle kasatun lavan eteen oli viiden aikaan kerääntynyt väkeä ja lavalle kutsuttiin Anssi bändeineen. Ensin Anssi sai vastailla muutamaan kysymykseen (kuten miltä nyt tuntuu kun toinen levy on kaupoissa) ja levylaulaja yritti keksiä niihin vastauksia parhaansa mukaan.
Sitten päästiin asiaan, eli kuulemaan uuden albumin biisejä liveversioina. Nämä soitettiin:
Laulu petetyille
Sormus
Mies ja meri
Uudet autot
1972
Eli lista näytti aika samalta kuin Semifinalin levynjulkistuskeikan biisilista 19.8. (Sielläkin oli tarkoitus soittaa Sormus toisena biisinä, mutta Anssi muutti järjestystä.) Äänentoistossa olisi ollut toivomisen varaa, osa kuulijoista valitti musiikin olevan turhan kovalla ja osan mielestä laulu ei kuulunut kunnolla. Kaikesta huolimatta tämä n. 25 min kestänyt keikka Stockmannin kemikaaliosaston siimeksessä ei vaikuttanut heikolta. Hyväntuulinen bändi on mainiossa kunnossa ja uudet biisit toimivat hyvin keikkaversioinakin. Tällä keikalla erityismaininnan ansaitsee Sormus, joka soi paljon varmemmalla otteella kuin ensimmäisessä live-esityksessään. Mies ja meri -kappaleen esittely ”biisi kertoo miehestä ja merestä, sen nimi on Mies ja meri” oli taattua laatua. Anssi otti kyseisen biisin ajaksi käyttöönsä Springsteen-tribuuttikeikoilla ahkerassa käytössä olleen Telecasterinsa. 1972 sai ihmisten jalat lyömään tahtia, eli vaikutus näyttäisi olevan sama yleisöstä riippumatta.
Tiedustelimme bändinkin kommentteja keikasta. Ainoana rumpalina toiminut Kelly totesi että, paikka oli ”kauhee mesta soittaa” ja katseli ylös ”kuiluun”, jonne ääni tuntui häviävän. Kellyn mukaan bändi soitti niin hiljaa kuin pystyi. Saaran toinen julkinen kitaran kanssa esiintyminen meni paremmin kuin viimeksi, ainakaan kieliä ei katkeillut. Basson varressa Anttia mainiosti tuurannut Ville totesi hymyillen: ”Keikka meni ihan nappiin.”
Livesoitannan loputtua nimmarinjahtaajia pyydettiin asettumaan jonomuodostelmaan ja Anssi istui muutaman tovin pöytänsä ääressä kirjoittamassa nimeään levynkansiin ja hienoihin kortteihin. Myöhemmin ilmeni, että levylaulaja oli varastoinut pinon kortteja myös nahkatakkinsa povitaskuun ja kaivoi niitä sieltä kaikille, jotka tunnistivat hänet ja halusivat nimikirjoituksen.
Myös levyjen myynti vaikutti alkaneen hyvään tahtiin, mikä tuskin yllättää ketään. Tavaratalon musiikkiosaston Suuria kuvioita -paitoihin pukeutuneet myyjät pystyivät nyt tarjoamaan jotain muuta kuin ”ei oota” Anssin uuden levyn odottajille.
Kuvia suurelta päivältä 29.8.2003 löydät Galleriasta.