Julkaistu alun perin Pekan ja Suden kotisivuilla.
Pekka ja Susi vieraili MTV3:n Jyrkissä 19.3.1997. Bändi esitti suorassa lähetyksessä Tähtilaulun. Sitten juontaja Minna O. istuutui Anssin ja Peten kanssa sohvalle ja niin kotikatsomoissa päästiin todistamaan filosofista debattia; todellista tajuntain taivaanpalloa!
Minna O: Pekan ja Suden kanssa istutaan tässä. Te ootte ihme bändi; toinen lauloi sukka… eiku ilman sukkia – siis paljain varpain – ja toisella on tommoset hirveet villasukat tommosissa maihinnousukengissä. Onks teillä joku tämmönen selitys tällä teidän toiminnalla? Miks sä laulat paljain jaloin?
Anssi: Oon lähempänä äiti maata. Maanläheinen meininki.
Minna O: Antaaks se sulle jotain voimaa, vai miksi?
Anssi: No, ei todellakaan! (Naurua)
Minna O: Oliks toi vaan tollanen hieno keksitty lause? Lähempänä äiti maata?
Anssi: (Mutinaa) …Sinne päin…
Minna O: (Petelle) Mites sulla sitte toi villasukkasysteemi?
Pete: No, ku on niin kylmä muuten ja sitte noi (kengät) on niin isot muuten, että pitää topata vähän näillä villasukilla, että ne pysyis niinku oikeinpäin jalassa.
Minna O: Ahaa…
Anssi: Siel on hieno ilma…
Pete: On!
Minna O: No nyt siellä on onneks hieno ilma, mutta hetki sitten vielä takatalvi pukkas päälle. Hei, te ootte voittanu vuonna ´93 rockin SM-mittelön. Siit ei kauheesti haluttu, tai te ette halua nyt puhuu. Miksei siit saa puhuu? Onkse joku tämmönen teiän historian asia, jost ei sitte mielellään enää paljon…
Anssi: Kyllähän siitä nyt saa puhua vaikka kuinka paljon, mutta…
Pete: Siit on vaan puhuttu niin – tai me on tietenkin puhuttu siitä niin paljon, että… Nyt on kuitenkin ´97 ja uudet kujeet.
Minna O: Toi äskeinen kappale, mikä me kuultiin, niin se oli aivan eri tyyppistä musiikkia mitä kuultiin silloin vuonna ´93.
Pete: Aijaa… (Anssi kaivaa nenäänsä)
Minna O: Onks tää jotain tällasta teiän henkistä kasvua bändinä?
Pete: No siis mun mielestä tää on niinku itse asiassa vielä vähän niinku tämmönen välimuoto…
Anssi: (Puhuu päälle) …Sellanen välimallin ralli…
Pete: …siihen mitä me varsinaisesti nykyisin niinku duunataan biisejä.
Minna O: Ahaa…
Anssi: Eli meillä on niinku selkeesti linja muuttumassa kyllä, mutta tää oli niinku tämmönen, tota, pehmeä laskeutuminen uuteen Pekka ja Susi -linjaan.
Pete: (Minnalle) Miltäs se sun mielestä kuulosti sitte?
Minna O: No siis, must se kuulosti ihan okei! Mutta jos sä sanoit, että se oli pehmeä laskeutuminen, niin sitte mä odottelen tietysti vielä jotain rankempaa, eli mitä on tulevaisuudessa?
Anssi: Niin, no siel on siis…
Pete: …Joo…
Anssi: …siel on tota, semmost… (Alkaa soittaa tiukasti kameraan katsoen ilmakitaraa ja hyräilee kovaan ääneen hidasta kitarariffiä. Pete liittyy mukaan)
Minna O: Heheheheh…
Anssi: Siin oli yks riffi. Sikakovaa!
Pete: Mmmmm…
Minna O: Ahaa, kuulostaa tosi upeelta! Kun lähtee mukaan tällaseen suomalaiseen rokkibisnekseen – musiikkibisnekseen, niin siel on aika tiukka kilpailu tällä hetkellä. Hirveesti bändit yrittää ja paljo on tulijoita. Mikä se on se teidän, Pekan ja Suden, semmonen main idea, jolla te jyräätte kaikki teidän allenne ja jyräätte sen oman tienne tähtiin?
Pete: Äämmmm? Hmmm…
Anssi: Pahan pisti…
Pete: Kyllä, pisti pahan… Öööööh…
Anssi: No, tällä hetkellä mun mielestä suomalainen rokkibisnes… Tai siit kertoo paljon se, että Pekka ja Susi on ylivoimaisesti paras yhtye, eikä mekään olla kovin hyviä. (Vääntää suun mutrulle)
Minna O: Ahaa. Mutta se on teissä parasta mun mielestä se yks juttu ainakin. (Nousee ylös ja kävelee Peten karvapäällysteisen kitaravahvistimen luo) Lähtemättömästi mun mieleen on jäänyt tää…
Pete: Köh! Köh!
Minna O: …vehje täällä. (Silittelee vahvistinta) Tämmöset valtoimenaan roikkuvat siniset karvat tän…
Pete: Juu!
Minna O: Tuu vaan, tulkaa kertomaan tästä, siis niinku että karvaa…
Pete: (Lähestyy kuvan ulkopuolella vahvistinta ja tuntemattomaksi jääneestä syystä kiljahtaa) Kilj!
Minna O: Eiku kampaattekste aina nää karvat tälleen suoraks ennen kun teillä keikka alkaa?
Pete: No, se on aika sähkönen näin pakkasella. Et niinku huomaat, niin se vähän nousee pystyyn. Et kyl sitä vähän pitää aina pitää hyvänä ja kastella, ettei se hypi silmille.
Minna O: Onks tällä jokin nimi?
Pete: Sillä on… (arvoituksellisesti) …Fender Bassman.
Minna O: Aaahaha… Sillä nimellä se on kastettu.
Pete: Joo!
Minna O: Mä en tiedä onks tässä meidän haastattelun aikana pyöriny teidän kotisivut vai ei? (Taustalta kuuluu: ”Ei oo löytyny”) Ei oo löytyny; sen verran hidas on meiän tietokone täällä, mutta teitä voi katella sitte kotisivuilta, jonka osote on näkyny ruudussa. (Taustalla haastattelun ajan pyörinyttä Villeä näytetään sovittamassa kenkää päähänsä. Anssi tuo lurjuksen kameran eteen.)
Anssi: Tää on meidän rumpali!
Minna O: Et jos haluatte tietää Pekka ja Susi bändistä enemmän, niin sieltä löytyy…
Pete: No, ne on erittäin mittavat kotisivut ja oikein tyylikkäät
Minna O: Nonni! Kiitoksia!
Pete: Kiitoksia!
Minna O: (Silittää edelleen vahvistinta) Tää on kyllä niin hieno, että tuskin mä päästän tätä ikinä.
Pete: Mul on lisääki tota karvaa!
Minna O: On vai? Ei sitä muualle voi laittaa… (Jyrki menee vihdoin mainoskatkolle ja katsojain kiirastuli päättyy)