Tänään 26.4.2006 julkaistaan Lemonatorin viides albumi At The Presence Of Great Beauty. Yhtye vietti viime syksynä kymmenvuotisjuhliaan ja teki sen kunniaksi kokoelmalevyn Yesterday Was Good. Edellisestä Grandpop-studioalbumista on vierähtänyt kolme vuotta.
Bändin jäsenillä on riittänyt puuhaa Lemonatorin ulkopuolellakin. Antti Karisalmi ja Kelly Ketonen ovat olleet kiertueella Anssin mukana ja soitelleet muissakin yhtyeissä (Emmin bändi, Bilmo, Holster Van). Ripa ”Risto” Eskolin on tehnyt erilaisia musiikkiproduktioita Johtoääni-studiossaan. Lasse Kurki on mm. tuottanut Egotripin uuden albumin, ollut Emmin kanssa levyn teossa ja keikoilla sekä tehnyt hyvää radio-ohjelmaa Radio Helsingin taajuudella.
Lemonator aloitti uusien biisien treenauksen viime keväänä ja levyn äänitykset käynnistyivät heinäkuussa Hollolan Petraxilla, jossa äänittäjänä toimi Jyrki Tuovinen. Tuotannon bändi otti omiin käsiinsä. Sittemmin äänityksiä jatkettiin muutamalla muullakin studiolla ja kotioloissa. Levy valmistui joulukuun puolivälissä, kun sen eteen oli tehty studiossa 39 täyttä päivää töitä. Lassen kirjoittama levyntekopäiväkirja on luettavissa Lemonatorin kotisivuilla, jotka uudistuvat uuden levyn myötä.
At The Presence Of Great Beauty -levyltä löytyvät seuraavat kappaleet:
1. Introduction / 2. Love Disappear / 3. Guardian Maria (The Good In Loneliness) / 4. Will I Ever Find Out / 5. A Lonesome Dream / 6. Neverfall / 7. Would You Die For Me? / 8. Not Like The Rest / 9. Heart Burns / 10. New Morning Light / 11. I’m Mad (For You) / 12. The Perfect Couple
Maistiaisia voi kuunnella täällä. Kuunneltavana ovat levyn ensimmäinen single Will I Ever Find Out, viime syksynä Semifinalin 10-vuotiskeikalla kantaesityksensä saanut Would You Die For Me, Antin säveltämä Guardian Maria (The Good In Loneliness) ja uusimpana lisäyksenä Love Disappear.
Mikäli Will I Ever Find Out -kappaleen viulu kuulostaa oudon tutulta, se ei ole sattumaa. Yhdeksässä levyn kappaleessa jouset soittaa viulistilahjakkuus nimeltään Pekka Kuusisto, joka (kuten kaikki lukijamme varmaan tietävätkin) teki yhteistyötä Anssin kanssa Rakkaus on murhaa -levyllä. Lisäksi Pekka seuraa Anssin jalanjälkiä, sillä tietojemme mukaan hän viheltää uuden levyn Introduction-instrumentaalissa! Anssi esitteli vihellystaitojaan Lemonatorin Grandpop-albumin introssa.
Levyllä vierailee muitakin muusikoita. The Posies -yhtyeen Jon Auer kävi bändin Suomen vierailun ohessa laulamassa taustoja kappaleisiin Will I Ever Find Out ja Would You Die For Me. Jonna Tervomaa lauloi viimeisenä levyntekopäivänä taustat Not Like The Rest -kappaleeseen. Trumpettia levyllä soittaa Mikko Karjalainen.
Lemonator aloittaa keikkailun toukokuussa ja kesän aikana bändi kiertää useilla festareilla. Keikkakalenteriin jo merkattujen keikkojen lisäksi bändi musisoi ainakin Ruisrockissa ja Ankkarockissa.
Koska emme ole täysinoppineita asiantuntijoita Lemonatorin suhteen, emmekä ole vielä kuulleet uutta levyä, pyysimme erästä tuttua basistia valistamaan lukijoitamme bändin näkökulmasta:
Antti Karisalmi, miltä uusi levy At The Presence Of Great Beauty maistuu?
Hyvältähän tuo maistuu. Perinteisesti artistit aina kehuvat eniten tuoreimpia levyjään. Niin myös tässä tapauksessa, mutta puhtaasti siksi, että levy summaa täydellisesti kaiken osaamamme musiikkiin liittyvän, edustaa vaikutteiltaan koko länsimaisen musiikin historiaa ja tiivistää aiempien levyjen tunnelmat ja meiningit yhdelle kiekolle. Mukana on toki myös uudenlaista tunnelmaa ja meininkiä.
Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä siinä on aiempiin levyihinne (esim. Grandpop ja The Waltz) verrattuna?
Grandpop oli soundillisesti paljaampi, Waltz taas antoi ehkä enemmän periksi radioiden vaatimuksille kappaleformaatin suhteen. Uusi levy on kuitenkin radio- ja ennen kaikkea kuuntelijaystävällistä musiikkia (kuten tietenkin edellisetkin levyt).
Sävelsit jälleen yhden kappaleen levylle. Lassen päiväkirjassa se kulki pitkään nimellä ”Antti’s song” ja sanat tehtiin vasta viime tipassa. Kerro suhteestasi tähän biisiin.
Kappaleen nimeksi tuli kokonaisuudessaan ”Guardian Maria (What’s Good in Loneliness)” ja sanoja siihen Lasse taisikin kypsytellä pitkään. Melodia on ollut olemassa parisen vuotta. Vaikutteet siihen löytyvät pitkälti 70-luvun brasilialaisesta popmusiikista, lähinnä Milton Nascimenton ja Lo Borgesin ”Clube da Esquina”-levystä, joka kuuluu maailman parhaiden levyjen top-kolmoseen. Sitä on pitkälti syyttäminen. Kappaleen alkuperäinen demo onkin paljon lähempänä bossa novaa. Katolinen tematiikka säilyi kuitenkin levyversioon asti.
Samaisessa päiväkirjassa Lasse kuvailee vaiherikasta levyntekoprosessia. Kerro hiukan omia tunnelmiasi studio-olosuhteista. Mikä oli parasta? Entä oudointa?
Levyn tekeminen oli todella hauskaa puuhaa. Parhaimmillaan studiossa oleminen on paluuta hiekkalaatikolle tai kuin majan- tms. rakennushommaa, johon neljä pikku arkkitehtia (tai viisi, mukaan lukien Jyrkin, äänittäjän/miksaajan) tuo omat visionsa lopputuloksesta, joka selviää vasta kun viimeinenkin raita on aseteltu balanssissa paikoilleen. Levyn kappaleiden rakentuessa pikku hiljaa on aina kummallista havaita, miten sävellys riistää päätäntävallan tekijöiltään ja ryhtyy muotoutumaan haluamaansa suuntaan. Suunta voi olla joskus täysin päinvastainen, mitä alun perin oli suunniteltu. Tähän musiikilliseen evoluutioon on suuri ilo heittäytyä mukaan.
Olenko ymmärtänyt oikein, että Pekka Kuusisto viheltää levyllänne? Miten tämä on mahdollista? Käsittääkseni hän omatoimisesti ilmoittautui halukkaaksi tekemään jousisovitukset levylle, ettekä osanneet kieltäytyä?
Pekka tosiaan viheltää levyllämme. Yhteistyöstä on jo kauan ollut puhetta, mutta nyt taisi olla se optimaalisin hetki hyödyntää Pekan huikaisevaa ammattitaitoa. Miehen musikaalisuus on tajunnanräjäyttävää laatua. Tämän ominaisuutensa kanavoimiseen Pekalle annettiinkin vapaat kädet. Osa luomisvimmasta purkautui sitten vihellyksenä, joka on kuultavissa levyn introssa.
Entä kuinka Ripa päätyi albumin kansikuvapojaksi? Onko muut bändin jäsenet laiminlyöty?
Ripa päätyi levyn kanteen puhtaasti siitä syystä, että kuva oli niin hyvä. Se myös edusti kaikkea sitä mitä mielestämme kansikuvalta tälle levylle vaadittiin. Muut bändiläiset huomioidaan levyn sisäkuvissa ja Ripakin komeilee kannessa täysin demokraattisen valintaprosessin ansiosta. Levyn kannesta voi muuten löytää neljä musiikkielämässä vaikuttanutta/vaikuttavaa persoonaa. Vastaus jääköön itse kunkin selvitettäväksi…
Keikkakalenteriinne on pitkästä aikaa tullut ilahduttavan paljon merkintöjä. Millä mielin suuntaatte kuumaa keikkakesää kohti?
Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, on kuumuus suomalaisesta keikkakesästä kaukana. Onneksi lava ja takahuonealue ovat yleensä suojatut sateelta. Yhtä kaikki, lähdemme siitä, että keikkoja voi kuunnella niin railakkaassa auringonpaisteessa kuin sateenvarjon allakin. Erilaisten tunnelmien spektri venyy kattamaan kaikki olosuhteet.
Nyt olisi vielä tilaisuus mainostaa…
Ihmiset pitävät siitä, että heidän älykkyyteensä vedotaan. Älykkäät ihmiset tekevät omia valintoja eivätkä anna esim. kaupallisten soittolistojen, iltapäivälehtien tyhmennyspropagandan ja muiden ulkomusiikillisten seikkojen hämärtää omaa valinnanvapauttaan. He luottavat omiin korviinsa.
Älykäs ihminen ostaa Lemonatorin levyn.
Kiitos Antille haastattelusta ja onnittelut Lemonatorille uudesta levystä!
Lemonatorin uudet sivut avautuvat piakkoin osoitteessa www.lemonator.net