Bilmo keikkaili Tavastialla

Jarmo Vähähakan ja Ville Kelan Bilmo-bändi nousi ensi kertaa Tavastian lavalle 1.3.2004. Heidän jälkeensä keikalla esiintyivät Suomen singer-songwriter -perinteen jatkajat Olavi Uusivirta, Sansa, Aleksi Ojala ja Ufo Mustonen pienimuotoisilla kokoonpanoilla akustisine kitaroineen ja päättivät reilun pariviikkoisen Laulun tekijät -kiertueensa Tavastialle. Iltakymmeneltä paikalle oli saapunut ihan kelvollinen väkijoukko maanantaiseen ajankohtaan nähden. Yleisön seassa näkyi tuttujakin naamoja, kuten Bilmon lavakuntoa vahtimaan tullut Villen isoveli Anssi ja Lemonatorin Lasse Kurki.

Lavakokoonpanossaan Bilmo näytti seuraavalta: Jarmo lauloi ja soitti kitaraa, Ville hoiti basson, Kelly istui rumpujen takana ja Jaakko soitti toista kitaraa. Parissa biisissä mukana oli yhden miehen pasuunasektio. Setissä kuultiin viisi kappaletta: Aika on nyt, Erilaista samanlaista, Vähän paremmin, Tyttö tapaa pojan, Feeniks. 20 minuuttinen keikka tuntui menevän turhan nopsaan. Keikan jälkeen jututetun Jarmon mielestä soitto sujui suunnitellulla tavalla.

Yleisön edustajien kommentti kuului: ”Kyllä me tykättiin.” Pitempäänkin olisi voinut Bilmon musisointia kuunnella. Huomiomme kiinnitti erityisesti se, että myös Villen eteen oli viritetty mikrofoni ja hän lauloi taustoja sujuvasti! Tällaista on harva ollut todistamassa! Täyttä selkoa ei saatu kuitenkaan siitä, oliko lauluäänessä Pekan ja Suden muinaisilla kotisivuilla mainittuja ominaisuuksia: ”Sointi on runsas, täyteläinen ja timbre on kirkas.”

Bilmon edeltäjänä voidaan pitää Frostbites-yhtyettä, jolta julkaistiin erittäin hyvä, mutta vähäiselle huomiolle jäänyt albumi vuonna 1999. Jarmon kirjoittamat englanninkieliset biisit lauloi pääasiassa Anne-Mari Piippo. Levyllä olivat soittamassa mm. Risto Eskolin, Anssi Kela, Ville Kela, Antti Karisalmi, Petri Prauda, Gilbert Sihvonen ja Eicca Toppinen. Sinänsä historialliset levytyssessiot, että niiden jälkimainingeista saivat alkunsa sekä Bilmo että Anssin nykyinen keikkakokoonpano.

Frostbitesista Bilmo eroaa selkeimmin siinä, että laulukieli on suomi ja Jarmo on ottanut laulusolistin paikan. Ainakin livenä meininki oli hiukan menevämpi. Tekstit vaikuttivat ensikuulemalta mukavan koskettavilta ja biisit hyväntuulisilta, mutta eivät samalla tyylimuotilla tehdyiltä. Taannoisessa Iltalehden haastattelussa bändin edustajat toivoivat erottuvansa radiosta tulvivasta poppimassasta ja yhtenä valttina tässä toimii Jarmon tunnistettava lauluääni. Bilmo onkin lähtenyt jo radioiden valloitukseen; tammikuun 19. päivä julkaistun promosinglen nimikappale Feeniks on soinut mm. YleX:llä ja SuomiPopilla. Radio Helsinki on soittanut myös singlen toista kappaletta Aika on nyt. Kokonaiselle Bilmo-albumille on valmiina materiaalia ja julkaisua suunnitellaan syksyksi.

”bilmo ei ole sukupolvensa tai oman aikansa ääni. se ei ole mitään niin banaalia, mutta jos kuuntelet tarkoin heidän laulujaan, voit löytää niistä itsesi. vaikka musiikki on bilmon kappaleet kirjoittaville jarmolle ja villelle osa heidän jokapäiväistä arkeaan, on se myös asia, joka nousee joka päivä arjen yläpuolelle.” (Levy-yhtiön sivuilta)

Kuvia keikalta Galleriassa.
Lisää Bilmosta Levy-yhtiön sivuilla.
Lisää Frostbitesista täällä.